Meritie 10 (Vanha Suomela)

Seppo Myllyniemen kirjasta: Vihdin Historia 1800-1918 löytyy tietoa Törmäsestä. Abraham Törmänen syntyi 1830 Kuusamossa, josta hän muutti Lohjalle. Hän toimi kauppiaana Lohjalla ja jatkoi samaa ammattia muutettuaan Nummelaan 1873. Törmänen oli tunnettu kestikievarinpitäjä ja kauppias Nummelassa. Hänen vaimonsa, Maria Emilia Törmänen, syntyi 1857 ja eli vuoteen 1924 asti, jolloin hän kuoli Vihdissä. Abraham Törmänen oli aktiivinen toimija Nummelan alueen kehittämisessä. Hän osti 3/4 Nissolan tilasta 1884, mutta ei omistanut sitä kuin vuoden verran. Törmäset ehkä muuttivat Nissolan jälkeen Suomelaan jossa heidän kauppansa sijaitsi nykyisen Meritien varrella Suomelaksi kutsutussa talossa.

Aabraham Törmäne oli mukana monessa yhdistyksessä, kuten Vihdin Raittusyhdistys, Vihdin Eläinsuojeluyhdistys. Hän lahjoitti mm. 1880 Vihdin kiertokoulun opettajan kahden vuoden palkan, sekä hoitaen osaa Vihdin kirjaston kirjoista.

Vuonna 1908 perustettiin Nummelan rukoushuone osakeyhtiö, jonka hallituksen puheenjohtajana Abraham Törmänen toimi. Hän oli mukana monissa hankkeissa, jotka edistivät Nummelan kasvua ja hyvinvointia.

[Lähde: Uusimaa18967.02.1896 no 11]

Helmikuun 16. päivänä 1896 pidettiin väliaikainen kuntakokous Vihdin kuntahuoneessa, jossa käsiteltiin kuntatilien tarkastuksia ja annettiin kirjallinen selitys Kuvernöörille maakauppias Abraham Törmäsen ja eläkemies B. Pircklén’in valituksista taksoituksesta. Tämä osoittaa, kuinka aktiivisesti Abraham Törmänen oli mukana kuntansa asioissa.

[Lähde: Uusimaa 1910  27.06.1910 no 69]

Abraham Törmänen kuoli Vihdissä 1912, jättäen jälkeensä perinnön, joka vaikutti syvästi alueen historiaan. Hänen kuolemansa jälkeen perustettiin Törmänen A osakeyhtiö, joka osti Suomelan 3:5 tilan 1913. Yhtiö jatkoi kaupan pitoa jonkun aikaa, kunnes meni konkurssiin.

[Lähde: Uusimaa 1912  31.01.1912 no 12]

Wihti.

Harvinainen hautajaistilaisuus Wihdissä.

Viime lauantaina toimitettiin Wihdissä maakauppias Abraham Törmäsen hautajaiset. Vainajan ruumissaatto lähti vainajan asunnolta Nummelan aseman läheisyydestä ja matkan varrelta tähän liittyi siihen eri suunnilta tulevia paikkakuntalaisia. Vainajan ruumiinsiunaus tapahtui kirkossa. Siellä pastori Kukkonen ensin piti lohduttavan puheen ja pastori Kahiluoto siunasi ruumiin. Tilapäinen lauluseura esitti virsiä ja lauluja. Kirkosta vainaja saatettiin kalmistoon. Siellä tulkittiin monissa eri puheissa kiitollisuus vainajan monipuolisesta elämäntyöstä ja vaikutuksesta paikkakuntansa hyväksi, sekä laskettiin kymmenmääriin seppeleitä viimeisenä tervehdyksenä omaisten, palvelusväen, liiketuttavain, oppilaitosten, edistysseurojen sekä lukuisain ystäväin ja tuttavain puolesta. Läheisimpäin omaisten puolesta puhui vainajan poika, liikkeenjohtaja Emil Törmänen. L[änsi]. U[udenmaan]. Kansanopiston johtokunnan puolesta laski seppeleen johtaja K. Kahiluoto puhuen vainajan kansanopetusharrastuksesta. Nummelan kansakoulun ja Rukoushuoneen johtokuntien puolesta puhui kelloseppä K. F. Bergman. Vihdin Eteläisen raittiusseuran seppeleen laski maanvilj[elijä] W. Kaarlola ja Nummelan Eläinsuojelusyhdistyksen seppeleen h[er]ra F. Blomqvist. Paitsi lähipaikkalaisten runsasta osanottoa olivat useat kauempana asuvat liiketuttavat ja ystävät lähettäneet seppeleen. Mainittakoon niistä seuraavat: O.Y. G.F. Stockmann, O. Y.  H. H. Renlund, H. O. Gesellius Eftertr[ädare] & Co, E. Sellgren, Emil Monsen, H. W. ja E ja O. Nyman, B. ja S. Jäärailo, H.Lindell y.m. Vielä puhuivat haudalla maanviljelijä K. Ojanen, liikemies Niilo Ahlgrén, agronomi W. Kirvelä,, maisteri M. R. Palojärvi y.m.

Paitsi läheisten omaisten sepeleitä, laskettiin vielä edellisten lisäksi seuraavat: Antti Pirinen perheineen, Siiri Meriluoto, Hilden’in perhe, A. ja K. F. Bergman, Elin ja H. Flinck, K. Ojanen perheineen, Pesoset ja Sjelfman’it, Leponiemeläiset. Lytti ja K. Sammalkari, Elg’in perhe, Fanny ja A. Hiidenheimo, Aug. Sellgrén, Hildur Jahnsson, Hernberg, Tirkkonen, ja Stenius, Lyydi ja G Malmgren, Hilja ja H. Blomqvist, Armas Hjelt, B ja H. Flinkman, F. ja K. Tainio, Aino ja Ludwig Virtanen, Stigell’in perhe.

Pitkän päivätyönsä päättäneen wainajan muisto säilyy kauan kaipaawien paikkakuntalaisten mielissä.