Helsingistä Nummelaan muuttanut räätäli Henrik Linden (Heikki Louhi vanhempi) asui perheineen 1898-1899 Vanha-Nummelan talossa, ennen kuin perheen oma talo, Kanervala, valmistui Lohjantien varteen.
Henrik (Heikki) Lindenillä, myöh. Louhi, (1862 Pusula), ja hänen vaimollaan Josefinalla, o.s. Manninen (1858 Jyväskylä) oli viisi lasta: Naimi Josefina (1886 Helsinki), https://www.nummela.info/louhi-ellin-ja-vaino/>Väinö (1888 Helsinki), Arvo Henrik (1893 Helsinki),Aino Alina (1896 Helsinki) ja Kerttu Toini (1898 Helsinki).
Jo ensimmäisen Heikki Louhen perhe oli aktiivisesti mukana kylän riennoissa. Räätälimestari itse toimi https://www.nummela.info/nummelan-tyovaenyhdistys-elo-ry/>Työväenyhdistys Elon alkuvuosien puheenjohtajana. Sisällissodan jälkeen monet Nummelan punakaartilaiset vangittiin huhtikuussa 1918 ja lähetettiin edelleen Suomenlinnan vankileirille. Sinne joutui myös iäkäs Heikki Louhi, joka vankileirin kovien olosuhteiden murtamana kuoli Suomenlinnassa 8.7.1918.
Myös hänen poikansa Väinö, joka oli ollut mm. punakaartin räätälinä, kuului niihin, jotka itse ilmoittautuivat Nummelan asemalla sijainneessa valkokaartin kansliassa. Myös hänet passitettiin Suomenlinnaan, mistä hänet myöhemmin vapautettiin.
Työväenyhdistys Elon keskusteluseuraan kuuluivat perheen tyttäristä ainakin Aino ja Kerttu, kirjastotoimikuntaan taas Naimi. Aino hoiti myös jonkin aikaa työväentalon kirjastoa. Aino, Kerttu ja https://www.nummela.info/louhi-ellin-ja-vaino/>Väinö Louhi olivat jo 1920- ja 30-luvulla mukana yhdistyksen L: näyttämötoiminnassa.
Isänsä ja isoisänsä räätälintyötä kolmannessa polvessa jatkoi Heikki Louhi (nuorempi). Hän rakennutti perheelleen uuden talon L: Asemantien ja nykyisen Pisteenkaareen kulmaan. 1978-81 Heikki ja Eeva Louhi asuivat lapsineen Markku (1948), Jorma (1959), Marjatta (1961) https://www.nummela.info/louhi-josefiina-ja-henrik-heikki/>Riku Petteri (1966) Kanervalassa.
Myytyään kiinteistön kunnalle he muuttivat takaisin Asemantien taloon. Jorma Louhen ylioppilasjuhlia vietettiin Kanervalassa 1978.