Nummelan puhelinkeskus

Puhelinkeskuksen hoitajat / Ihmiset

Monet nummelalaiset naiset toimivat puhelinkeskuksen hoitajina.

Rauni Lindroos, myöh. Kansanaho,  toimi puhelinkeskuksenhoitajana 1920-luvun alussa.  1920-luvun lopulla puhelinkeskuksessa työskenteli Lydia, Lyyti Velin (1903). Hän myös asui talossa.

Lydia (Lyyti) Sofia Velin

Neiti Ida Törnström (1872 Vihti) toimi keskuksenhoitajana 1934 asti. Hän oli tullut  1909 Kotkaniemestä Nummelaan, missä hänen veljellään Kalle Törnströmillä oli majatalo puhelinkeskuksen viereisellä tontilla. Tuolloin Idan ammatiksi on merkitty silittäjä. Hänen kanssaan keskuksessa työskenteli eläkeikäänsä asti  Lempi Ulrika Elisabet Pirke, ent. Flinkman (1893 Pohja). Hän oli keskuksen pitkäaikaisin työntekijä. Lempi Lintumaan jälkeen hänestä tuli keskuksen vastaava hoitaja.

Lempi Lintumaa, o.s. Nordgren aloitti tehtävässä 1934. Neljätoista vuotta hän hoiti yksin kaikki yövuorot kesälomaa lukuun ottamatta. Lempi Maria (1905 Vihti), Toivo Johannes (1906 Karinainen) ja heidän poikansa Erkki (1936) ja Antero (1943) asuivat puhelinkeskuksen talossa, mistä he muuttivat Osuusliike Auran maatalousosaston yläkertaan kunnes muuttivat omaan taloon. Heidän talonsa oli Vesikansantien toiselle puolella puhelinkeskusta vastapäätä. Lapset kuten Reijo Vainio kävi leikkimässä Erkin kanssa, jopa keskuksen tiloissa. 

Kesällä 1948  Tellervo Tylli, o.s. Lehtonen työskenteli puhelinkeskuksessa kesälomien ajan ” tuuraajana ” sekä myöhemmin yöpäivystäjänä.

Aivan 1950-luvun alussa puhelinkeskuksen talossa asuivat sisarukset Helmi ja  Impi Yli-Rosti. Impi (Issu) Yli-Rosti työskenteli puhelunvälittäjänä 1956 asti.

1942 Rosa Mäntylä, myöh. Eskelin (1924) tuli heti rippikoulun käytyään töihin puhelinkeskukseen. 1943 hän lähti rintamalottana komennukselle Äänislinnaan, mistä palasi takaisin keskukseen 1946. Ennen Nummelan keskuksen automatisoinnin aloittamista Rosa Eskelin työskenteli Ojakkalan keskuksessa, joka automatisoitiin 1955.

Puheluja ei yleensä välitetty öisin, eikä kukaan juuri soittanutkaan. Häiriösoittoja ei ollut. Jouluyönä 1942 Rosa Mäntylä välitti marsalkka Mannerheimin puhelun Niemenkylän kartanosta Pariisiin. Myöhemmin kartanon maitokuski toi Rosalle kiitokseksi kukkakimpun.

Myös  Irja Kuorikoski, myöh. Rantanen tuli töihin puhelinkeskukseen 1940-luvulla heti koulunkäynnin jälkeen. Rosa Mäntylän lähtiessä komennukselle 1943, tuli hänen tilalleen lyhyeksi aikaa  Sirkka Kallio, myöh. Nieminen. Irja Rantasen ollessa äitiyslomalla keskuksen palvelukseen tuli 1950-luvulla  Irja Kullaa, joka työskenteli keskuksessa sen lopettamiseen asti.

Työtoverit Sirkka Kallio ja Irja Kuorikoski. Taustalla näkyy matkustajakoti ja oikealla Kuoppamäen talo

1950-luvulla työskentelivät keskuksessa Greta Helle ja Annikki Järvensivu. Kesällä 1952 myös Irma Kuorikoski, myöh. Muuraiskangas.