Rasitie 9 (Saunamäki)

Helsingissä asuneet Niilo Olavi Helle (*1905 Vihti) ja hänen toinen vaimonsa Else Onerva (o.s. Koivistoinen; ent. Aho; *1916 Kymi) ostivat 1960-luvun alussa Tuusan tilan mailta Huhdanmäen laelta suurehkon tontin, jolle rakennettiin eläkevuosien kodiksi hyvin maastoon sopinut matala talo.

 

Niilo Helle työskenteli 60-luvulla Tarvon moottoritien (nyk. Turunväylän) rakennustyömaalla hankintapäällikkönä ja Else Uudenmaan tie- ja vesirakennuspiirin konttorissa aktuaarina. Viikonloput ja lomat vietettiin Saunamäessä.

Niilo Helle oli koko ikänsä innokas mehiläistarhaaja. Saunamäkeen rakennettiin jopa oikea mehiläistalo, jossa oli suojaisaa tilaa monelle yhdyskunnalle. Myös ulkona oli mehiläispesiä, joita Niilo pyrki elämänsä viimeisiin vuosiin asti hoitamaan. Jonkin aikaa hänellä oli myös suuri ”mehiläisvaunu” (vanha kauppa-auto) Linnanniityn maastossa. Mehiläisten hoitotoimenpiteissä ja hunajan linkouksessa isä-Niilo tarvitsi usein poikansa Arin apua.

Puusepän poikana ja itsekin puuseppänä työskennelleenä Niilo halusi myös Saunamäkeen verstastilan. Mäkeen hankittiin vanha matkustajajunan vaunu, jonka toisessa päässä oli kanala ja toiseen päähän voitiin sijoittaa höyläpenkki ja työkalut. Verstaassa syntyi monenlaisia taideteoksia, joihin materiaali löytyi ympäröivästä luonnosta.

Else laajensi kukkaistutuksia ja yhdessä yritettiin pengertämällä saada uutta kasvimaata tontin kaakkoiskulmaan. Suurella tontilla riitti aina suunniteltavaa ja tehtävää. Vaahteriston puoleiseen aurinkoiseen rinteeseen rakennettiin pieni kasvihuone. Molemmat aviopuolisot olivat kiinnostuneita kokeilemaan kaikkea uutta viljeltävää. Esim. johonkin kuoppaan kerättiin sanomalehtiä maatumaan ja siinä yritettiin kasvattaa herkkusieniä.

Niilo oli palannut takaisin lapsuuden kyläänsä ja Elsen kanssa elettiin Saunamäessä omissa oloissa. Sukulaisia ja huhdanmäkeläisiä tavattiin lähinnä merkkipäivien yhteydessä. Niilon ensimmäisen vaimon Helvin veli Aarne Laustio oli kuitenkin lähes jokapäiväinen juttukaveri, kun Else kävi edelleen Helsingissä töissä. Vanhasta Hellen suvun traditiosta ei kuitenkaan luovuttu. Joulupäivän tapaamiseen osallistuivat aina lähes kaikki veljekset ja siskokset puolisoineen, lapsineen ja lastenlapsineen.

Niilon terveydessä alkoi kuitenkin ilmetä erilaisia ongelmia. Koska Else kävi edelleen töissä ja huoli puolison ”pärjäämisestä” oli suuri, olivat lähinaapurit ja lanko Aarne Laustio suurena apuna. Kaatuminen liukkaalla kotikalliolla merkitsi uusia vaikeuksia. Niilo Helle kuoli marraskuussa 1980 Vihdin sairaalassa.

Else Helle asui lähes elämänsä loppuun asti Saunamäessä, vaikka jyrkkä tie mäen laelle kävikin voimille. Else harrasti maalausta ja osallistui erilaisiin opintopiireihin. Tauluihinsa hän ikuisti mielellään pihapiirin maisemia, myös valokuvaamalla. Eläkevuosinaan hän opiskeli vielä englantia Kansalaisopistossa. Hän luki paljon ja kirjoitti myös itse sekä vireänä osallistui keskustelupiireihin. Myös ompelukoneelle riitti käyttöä. Piha kukoisti aina.

Helmikuussa 1997 Else Helle muutti Kaarikodin uusimpaan taloon (Kaarikallio) Asemantien varrelle. Hän kuoli maaliskuussa 1997.