Huhdanmäki, tuo kallioinen ja männikköinen mäki lähimpine ympäristöineen on Nummelan vanhimpia asuttuja alueita Härköilän kylän ja Ridalin kantatilojen pihapiirien jälkeen. Huhdanmäki lienee saanut nimensä kaskiviljelystä. Huhdanmäellä oli maata jokaisella Härköilän talolla ja siellä oli talojen lähikaskia. Huhdanmäellä oli entisinä aikoina myös tervahautoja. Yksi vanhan tervahaudan paikka oli Huhtapellon lähellä.

Huhdanmäen vanhimmat kirkonkirjojen kautta tunnetut asukkaat olivat Ruotsin vallan aikaisia ruotusotilaita perheineen. Ruotusotilaat olivat jalkaväkimiehiä ja kuuluivat Uudenmaan jalkaväkirykmentin Vihdin komppaniaan, jonka kokoontumispaikka oli nykyisen Nummelan keskustan alueella. Ruotsin vallan aikana 1700- luvun lopulla sotilaan palkkaan kuului sotilastorppa viljelyksineen, jonka lisäksi rahapalkka oli vuodessa kuusi riikintaaleria rauhan aikana ja kahdeksan riikintaaleria sodan aikana.

Perimätieto Huhdanmäen sotilastorpista on omansalainen esimerkki siitä, miten pitkälle menneisyyteen voi kansalaismuisti ulottua. Koti-Nummelan kokouksessa tuli näin vanha asia esille. Pajulan tilan isännän Eero Merivirran kertomuksessaan mainitsemat Pajulan pihapiirin paikalla sijainneen Carlbergin sotilastorppaa asuttanut sotilas Carl Johansson ja hänen poikansa Carl Carlsson löytyivät kirkonkirjoista ja heidän lisäkseen monta muuta sotilasta, jotka asuttivat Huhdanmäkeä.

Rauhan aikana sotilaat kunnostivat Vihdin ja Helsingin välistä tietä. Yleisten teiden kunnossapidon vastuunjako oli tehty 1700- luvun lopulla, jolloin kantatiloille tuli jokaiselle vastuu tietystä tieosuudesta. Sotilastorpparit olivat miehiä, joilla oli ehkä parhaiten aikaa tietöihin, sillä heidän ei tarvinnut tehdä taksvärkkiä sotilastorpasta, joka oli osa heidän palkkaansa. Mikäli ruotusotamies työskenteli talossa sai hän tästä erikseen rahapalkkaa.

Kaksi sotilasta Härköilästä kaatui

Suomen sodassa menehtyi 25 vihtiläistä sotilasta. Heidän joukossaan oli kaski härköiläläistä : ”Härköilä n: o 67 sold. Eric Jung (1767-1808) ja ”Härköilä n: o 69 sold. Eric Johan Svensk (1787-1809). Kirkonkirjoista ei käy ilmi sotilastorpan nimi, mutta sotilaat on mainittu Härköilän Yli-Rostin kohdalla. Varmuudella ei voi todeta oliko heidän torppansa Huhdanmäen alueella. Sotilastorpat pyrittiin sijoittamaan teiden varsiin, mikä seikka lisää todennäköisyyttä, että heidänkin asuinpaikkansa olisi ollut Huhdanmäessä.

Härköilän Nissolan maalla asui myös iäkäs entinen sotilas Eric Sabel (1737). Hän kuoli Suomen sodan aikana 1809 ja kirkonkirjoissa lukee ”frusit till döds i en lada i Härköilä”. Ilmeisesti hän oli entisenä sotilaana katsonut parhaaksi piileskellä kun venäläiset olivat miehittäneet L: Vihdin alueen.

Carlberg/Kaarleinperi

Härköilän Hemmilän tilan maalla Huhdanmäessä nykyisen Pajulan pihapiirin kohdalla oli Carlberg  (Kaarleinperi) niminen sotilastorppa, jonka asuinrakennus oli aivan Helsinkiin johtaneen tien varressa. Torpan rakennuksen perustukset ovat jääneet nykyisen Huhdanmäentien  kevyen liikenteen väylän alle. Torpan isäntä Carl Johansson (1772) osallistui Suomen sotaan. Suomen sodan veteraani perheineen asui Carlbergin torpassa usean vuosikymmenen ajan ja torppaa asustivat hänen jälkeläisensä 1800- luvun loppupuolelle asti.

Huhdanmäki

Härköilän Rostin / Yli-Rostin maalla Huhdanmäessä oli Huhdanmäki- niminen sotilastorppa.(rippikirjoissa sodan jälkeen 1812 ”Härköilä Yli-Rosti förra soldats torp Huhdanmäki”. ) Sotilastorpassa  asunut sotamies Nils Stålt (1753) osallistui Suomen sotaan ja  selvisi sodasta hengissä. Sodan jälkeen hän jatkoi torpparina ja asui torpassa kuolemaansa saakka eli vuoteen 1814. Nils Ståltin leski Anna Jacobsdotter asui torpassa kuolemaansa saakka (1829) samoin kuin perheen tytär Anna Stina Stålt (1846.)

Frigård- niminen perintötorppa

Huhdanmäen torpasta tuli 1848 ns. perintötorppa, josta ei tarvinnut tehdä taksvärkkiä. Torpan nimeksi tuli Frigård, joka viittaa vapauteen vuokrasta.
Tämän jälkeen asui Huhdanmäellä sijaitsevaa torppaa Johanna Eleonora Liljegren o.s. Ridal ja hänen puolisonsa Carl Henrik Liljegren. Johanna oli Härköilän Yli-Rostin ja Nissolan omistajien Johan Ridalin ja Ulrika Ridalin tytär. 1848 saivat Liljegrenit oikeuden vuokratta viljellä ja asua Frigård-nimistä torppaa 50 vuoden ajan. Torpan maat sijaitsivat osaksi Nissolan ja osaksi Yli-Rostin tilan maalla nykyisen Viertäjäntien varrella. Sille osalle Frigårdia, joka sijaitsi Yli-Rostin maalla ovat 1900- luvun alussa nousseet Päivärinnan ja Peltolan talot sen jälkeen kun Liljegrenien jälkeläiset luovuttivat Yli-Rostin puolella olleet Frigärdin torpan maat kantatilan hallintaan 1900- luvun alussa. Nissolaan kuulunut osa Frigårdia jäi edelleen torpaksi.  Frigårdin myöhemmät vaiheet ovat luettavissa Nummelan kylähistorian sivuilta.

Tykkimiehen leski asui mäkituvassa

Huhdanmäessä asui mäkituvassa (backstuga) vuodesta 1814 kuolemaansa saakka 1850 tykkimies (artillerist) ) Johan Rostin leski Hedvig ”Hedda” o.s Haffström (1770). Johan Simonsson (1778 ) Härköilän Yli-Rostilla oli palvellut Suomen sodassa tykkimiehenä sukunimellä Rost. Hän oli 1803 avioitunut Hedvig kanssa. Pariskunta  muutti Vihdistä Kirkkonummen Navalaan. Hedvig oli 1808 sotaa paossa Härköilässä. Perheeseen syntyi 1808 tytär, joka kuoli kuukauden ikäisenä.

Huhtamäki

Härköilän Nissolan tilan maalla Huhdanmäessä oli Huhtamäki -niminen sotilastorppa, jossa ennen Suomen sotaa asui vapaaehtoinen  (voluntäär) Anders Lönnqvist (1764)  puolisonsa Anna Henricsdotterin (1759) kanssa. Myös Lönnqvist selvisi sodasta hengissä, mutta Anna kuoli sairauteen Suomen sodan aikana.