Hannankatu 7
Nummelan sivukirjasto toimi Nummelan koulun eri rakennuksissa vuosina 1936-1977, mutta kävijämäärän kasvaessa tilan pienuus alkoi haitata toimintaa. Myös koulun oppilasmäärä lisääntyi, ja koulu tarvitsi tilat omaan käyttöönsä.
Kirjastolle etsittiin erilaisia tilaratkaisuja, ja parhaaksi osoittautui Rakennus Toivo Lindvall Oy:n ehdotus. Rakennusyhtiö oli suunnittelemassa paritaloista muodostuvaa As. Oy Haaparantaa Hannankadun ja Väinämöisentien kulmaan ja ehdotti yhden pari-talon muuttamista kirjastotiloiksi, mikäli kunta ostaisi sen osakkeet. Hanke hyväksyttiin kunnan toimielimissä, ja rakennus suunniteltiin alusta saakka kirjastotiloiksi sopivaksi.
Kirjaston osoitteeksi tuli Hannankatu 7, sillä sisäänkäynti ja parkkipaikka olivat Hannankadun puolella. Rakennusalaksi laskettiin 420 m2, tilavuudeksi 1450 m3. Kirjaston hyötypinta-ala oli 396 m2.
Nummelan kirjasto talvella 1978.
Arkkitehtitoimisto Olli Väänänen hyväksyi myös sisustussuunnitelman, jota ideoivat kirjastotoimen johtaja Pirkko Pöysälä ja sivukirjastonhoitaja Aune Tolkki. Kirjastotila oli yhtenäinen ja avara, sopiva perhekirjastoksi. Vain käsikirjasto oli lasiseinällä ja ovella erotettu erillinen tila, ja sitä käytettiin myös kirjastonkäytön opetukseen ja muissa yleisötilaisuuksissa. Lasten- ja nuortenosasto sijoitettiin kirjaston matalaan, aikuistenosasto Hannankadun puoleiseen korkeaan osaan. Sanomalehdet ja yleisaikakauslehdet sijoitettiin lainausosastolle suuren lukupöydän lähelle, tietopuoliset aikakauslehdet käsikirjastoon, jossa oli 12 lukupaikkaa. Lasten ja nuorten lehdet olivat lasten- ja nuortenosastolla. Vaikka alusta saakka suunniteltiin musiikkikirjastotoiminnan aloittamista, sillä ei ollut omaa osastoa.
Kirjasto muutti Hannankadun tiloihin (396 m2) 10.10.1977, Aleksis Kiven päivänä, mikä oli tietoinen valinta, vaikka muuttoaika jäikin lyhyeksi. Kirjasto oli suljettuna vain kolme työpäivää (5.-7.10.1977). Kirja-kokoelma tuohon aikaan oli n. 10 000 nidettä, mutta niille oli suunniteltu paikat valmiiksi.
Hannankadun kirjastoon siirryttäessä siellä toimi sivukirjastonhoitaja Aune Tolkin lisäksi kaksi kirjastovirkailijaa, Sirkku Ståhlstedt ja Maija-Leena Heino. Kirjasto oli avoinna 27 tuntia viikossa (ma, to klo 14-20, ti, ke, pe klo 12-17). Käyttö lisääntyi heti tuntuvasti, ja v. 1980 ylitettiin jo 100 000 lainan raja. V. 1988 lainoja oli 203 144, ja pääkirjastoon muuttoa edeltäneenä vuonna. 1997 lainamäärä nousi 235 542:een.
Vuoden 1978 alussa Kirjastopalvelu Oy asensi kirjastoon musiikinkuuntelulaitteet (levysoitin, 2 kasettisoitinta ja 8 kuuntelupaikkaa), ja LP-levyjen ja kasettien kuuntelu aloitettiin 2.6.1978. Ensimmäisenä vuonna kuuntelijoita oli 2234. Kieli- ja satukasetteja ruvettiin lainaamaan 1.3.1979. Kokonaisuudessaan musiikkiäänitteet siirtyivät lainattaviksi 1.10.88 alkaen. Musiikkikirjastotyöhön haluttiin panostaa, ja vuoden 1982 alusta perustettu lastenkirjastonhoitajan virka muutettiin v. 1987 musiikkikirjastotyöstä vastaavan kirjastonhoitajan viraksi. Kirjastonhoitaja Sirkka Ojala muutti Rovaniemeltä Nummelaan lastenkirjastonhoitajaksi, mutta musiikin harrastajana ja siihen perehtyneenä otti vastatakseen musiikkikirjastyön kehittämisen. Hänen aikanaan kirjastoon hankittiin hyvä peruskokoelma erityisesti klassista musiikkia.
Hannankadun kirjaston aloittaessa toimintansa lainausjärjestelmänä käytettiin ns. Detroit-lainausta, jolloin jokaisesta lainauksesta kirjastoon jäi pieni kortti, johon kirjoitettiin asiakkaan kirjastokortin numero. Päivittäisten lainausmäärien kasvaessa, järjestelmä kävi liian työlääksi, ja niinpä lainaus- ja palautustilanteessa nopeampi kameralainaus otettiin käyttöön 3.8.1981. 1980-luvulla saatiin myös modeemivälitteinen yhteys yliopistokirjastojen tietokantoihin, mutta se oli vain henkilökunnan käytössä. Atk-lainaukseen siirryttiin koko kirjastolaitoksessa 20.9.1993. Lapset saivat käyttöönsä romppuaseman 1.6.1995, mutta muuten tietokoneita saatiin odottaa siihen asti, kunnes muutettiin pääkirjastoon v. 1998.
