/><figcaption class=wp-element-captionPunaiseksi maalattu puukoulu vanhassa postikortissa. Kuva: Terttu Alangon kokoelma
/><figcaption class=wp-element-captionVanha puukoulu nykyisen Hannankadun puolelta, vasemmalla koulun liiterirakennus. Alareunassa koululle kuuluneen pellon laidassa lasitettu kasvilava. Kuva: Alangon kokoelma

Koulun rakentaminen tuli ajankohtaiseksi, kun Nummelaan oli muodostettu erillinen Nummelan koulupiiri. Syksyllä 1903 Ridalin tilan omistaja Aleksandra Lindén lahjoitti kunnalle koulua varten kahden hehtaarin suuruisen maapalstan Lohjalle vievän tien varresta.

Johtokunta esitti kesäkuussa 1904 kuntakokoukselle uuden koulutalon piirustukset, mutta kustannussyistä asia lykkääntyi. Koulun rakennukset valmistuivat syksyllä 1907. Tätä ennen, syksystä 1899 asti, koulu oli toiminut Härköilän kylän Hemmilän omistajan Alb. Sellgrénin vuokraamissa tiloissa L: Nummelan rukoushuoneella.

1907 valmistui Juhola-nimisen tontin Keskipisteen puoleiseen osaan hirsinen, osittain kaksikerroksinen koulutalo. Keskellä piha-aluetta oli saunarakennus, missä oli myös veistosali. Saunan padassa valmistettiin alkuvuosina oppilaille tarjottu ruoka. Veikko Helle (1911) on kertonut, että 1923 hänen ollessaan kolmannella luokalla, Saarnin mamma Amanda Saarni (1868 Akaa) valmisti ruuan muuripadassa ja oppilaat ruokailivat keittolassa. Aikaisemmassa alakoulussa kelloseppä Bergmanin talossa Keskipisteellä ei ollut ruokailua lainkaan.

Pitkä liiterirakennus, jonka pääty oli nykyiselle Hannankadulle päin, rajasi pihapiiriä. Tässä rakennuksessa olivat käymälät. Kaivo oli puukoulun ja liiterirakennuksen välissä.

Koulutalo oli väriltään vaalea, ulkorakennukset punaisia. Sisälle koulutaloon tultiin Lohjantien puoleisen suuren ulkoeteisen kautta. Vasemmalla oli ovi yläkertaan johtavaan portaikkoon. Ulkoeteisen jälkeen oli aulatila, missä kahdella seinällä oli vaatenaulakoita. Portaikon alla oli pieni komerotila.

Koulutalon alakerrassa oli kaksi luokkahuonetta. Isommassa, nykyisen Hannankadun puoleisessa luokassa opetti johtajaopettaja. Tämän luokkahuoneen ja johtajaopettajan asunnon välillä oli pimeä, kapeahko käytävä, jonka molemmissa päissä oli ovi. 1920-luvulla oppilaat saivat käytävässä kuunnella opettajan kodissa ollutta radiota. Suuremmassa luokassa oli kaksi pystyuunia. Alkuvuosina pulpetit olivat kahdenistuttavia. Aluksi vain isossa luokassa oli urkuharmoni, myöhemmin molemmissa.

1930-luvun alussa, johtajaopettaja Koskisen luokassa oli kaappi, missä pidettiin oppilaille lainattavia kirjoja. 1950-luvulla oppilaskirjaston lasioviset kaapit olivat edelleen luokan perällä.

/><figcaption class=wp-element-captionLapsia puukoulun pihalla 1950-luvulla. Pihan oikeassa reunassa veistola/keittola, keskellä takana ulkorakennus sekä sen ja koulutalon välissä katettu kaivo. Kuva: Olli Karvisen kokoelma
/><figcaption class=wp-element-captionPuukoulu nykyisen Hannankadun puolelta 1950-luvulla. Kuva: Olli Karvisen kokoelma

Koulutalon idänpuoleisessa päässä oli johtajaopettajan asunto: kolme huonetta, keittiö, iso eteinen ja kylmä veranta. Kohtalaisen hyvä ruokakellari oli asunnon yhteydessä. Puukoulun ullakko oli yhtä isoa tilaa. Siellä säilytettiin ainakin erilaisia opetustauluja.