/><figcaption class=wp-element-caption

Vuorenrinne marraskuussa 2007. Kuvannut Mikko Yli-Rosti.

/><figcaption class=wp-element-captionNäkymä Vuorenrinteen tontilta Keskipisteelle päin. Marraskuussa 2007. Kuva: Mikko Yli-Rosti

Katriinaperintien varrella olevalla n. 3400 m2 suuruisella tontilla oli aikoinaan Tuusan talon torppa. Siinä oli kaksi asuntoa, molemmissa vain suurehko hellahuone. Asuntoihin kuljettiin mäenrinteen puolelta. Tontilla oli myös pieni navetta. Savusauna oli ylempänä rinteessä nykyisen Rasitien toisella puolella, tontin ulkopuolella. Sen Tuusan isäntä Aarne Laustio myi 1950-luvun lopulla Mauri Almarille siirrettäväksi tämän tontille nyk. Kuoppanummen alueella. Torppa oli ehkä Tuusan ensimmäisen isännän Anton Sjelfmanin rakennuttama. Alku Saarni (1905) on lapsena nimittäin kiivennyt tontin takareunassa olevaan kelomäntyyn. Ja silloin mökki oli jo paikalla.

1920-luvulla talon itäpäässä asui Oskari Ojanen, joka teki koreja ja saaveja. Linnea Valo sai pikkutyttönä talossa asuessaan Ojasen tekemän marjakorin, jonka täyttäminen tuntui tyttösestä raskaalta. Ojasen kanssa asui rouva Karttunen. Perheeseen kuului kaksi poikaa, Väinö ja Aarne. Ojaset asuivat talossa ainakin vielä 1938-39.

Yht’aikaa Ojasten kanssa 1930-luvun puolivälissä torpassa asui leskirouva Ida Ahlfors kahden tyttärensä Ellenin (1906) ja Linnean (1917) kanssa. Ida maksoi vuokran tekemällä taloon töitä. Palkaksi Tuusan isäntä Kalle Sammalkari antoi joskus myös jauhoja. Linnea Ahlfors, myöh. Valo alkoi talossa asuessaan seurustella tulevan miehensä Toivo Valon kanssa. Tästä torpasta Linnean äiti muutti Posti-Bergmanin taloon  Lohjantien varrelle, josta myöhemmin Haapakylään, missä Ellen kuoli 1944.

Tuusan tilan pehtoori Erkki Leutola perheineen asui talon länsipään asunnossa. Leutolat tulivat Vihtiin 1932 Siuntiosta. Erkki Leutola, ent. Lapveteläinen (1895 Kuopio), haavoittui ja kuoli sodassa saamiinsa vammoihin 1940. Alli Leutola, o.s. Säävälä (1895 Ii) asui lapsineen mökissä vielä miehensä kuoleman jälkeen, kunnes muutti Albertinkadun varrelle Lepolaan ja sieltä Helsinkiin.
Perheessä oli monta lasta: Aino (1921 Mikkeli msk), Annikki (1925 Vihti), Vuokko (1927 Lohja), Eila (1930 Lohja), Heikki (1934 Vihti) ja Kaarina (1937). Aino oli töissä osuusliike Aurassa ja Vuokko Tuusalla lastenhoitajana Pekka Laustion ollessa lapsi.

/><figcaption class=wp-element-captionTuusan tilan pehtori Erkki Leutola

Leutolan perheen naapurina talon toisessa asunnossa asui leskirouva Tuominen, jolla oli kaksi tyttöä ja yksi poika. He olivat evakkoja, ehkä inkeriläisiä. Pajulan saunassa asunut ompelijarouva Vilma (Vilhelmiina) Paananen ompeli morsiuspuvun, kun talossa asuneiden perheiden nuoret, Leutolan Aino ja Tuomisen Jouko avioituivat keskenään.

Sodan aikana talossa asui vähän aikaa Helsingin pommituksia pakoon tullut iäkäs Aaltosten pariskunta nyk. Rasitien puoleisessa päässä. Nummelasta he siirtyivät vanhainkotiin Pääkslahteen.

Tuusan tilan työväen asuintalosta Törmäsestä (Suomela) muuttivat tähän mökkiin Haaparannat 1943. Sitä ennen he asuivat Palojärven Pohjantalossa ja Tuusan Pirtin piharakennuksessa Pirttilässä. August Henrik Haaparanta (1881 Vihti) oli Tuusalla renkinä. Hänen vaimonsa Ida Vilhelmina, o.s. Mikkelsson (1886 Vihti) auttoi navettatöissä, peruna-, juurikas- tai heinäpellolla. Heillä oli kolme lasta: kaksoset Anna-Liisa ja Paavo Heikki (1918) sekä Jaakko Johannes (1922). 
Akusti Haaparanta kuoli 1948 Tuusan heinäpellolla. Ida- vaimo eli vielä kauan poikiensa kanssa talon länsipään asunnossa. Hän kuoli 1981.

/><figcaption class=wp-element-captionPaavo Haaparanta kotilomalla jatkosodan aikana.

Sotaleskeksi jäänyt Liisa Sundström, o.s. Haaparanta ja hänen poikansa Kari ( 1940) asuivat Rasitien puoleisessa päässä. Liisan puoliso Väinö Sundström kaatui 1940. Poika ei ehtinyt nähdä isäänsä. Sundströmin perheessä oli yksi Nummelan ensimmäisistä televisioista. Sen Kari hankki 1958. Taloon kokoontuivat monet katsomaan ihmelaitetta. Liisa Sundström oli pitkään töissä Päivölän virkistyskodissa. 

Sekä Paavo että Jaakko olivat sodan jälkeen ajoittain Tuusan talon töissä. Paavolla oli hevonen, jolla hän ajoi tavaraa. Myöhemmin hän hankki kuorma-auton. Kerrotaan, että autot väsyivät ennen kuin Paavo. Myöhemmin hän asui mm. Enärannassa. Paavo Haaparanta kuoli 2003.

Paavo ja Jaakko olivat hiljaisia, ahkeria, omissa oloissaan viihtyviä miehiä, jotka eivät milloinkaan avioituneet. Aarne Laustion ollessa Tuusan isäntänä, Jaakko Haaparanta oli usein talon töissä. Myöhemmin Jaakko oli Laatuviljalla myllärin apulaisena, teki satunnaisesti metsätöitä tai auttoi eri taloissa.

Aarne Laustio myi 1953 tontin ja torpan Jaakko Haaparannalle. Tuolloin talossa oli edelleen kaksi asuntoa. Molemmissa päissä rakennusta oli noin 6 x 6 m. suuruinen hellahuone, joilla oli yhteinen palomuuri ja valtava savupiippu keskellä taloa. 1950-luvulla mökkiä remontoitiin ja kamarin puolelle saatiin kakluuni. 
Tontilla oli puoliksi kaatunut navetta. Siellä Ida Haaparannalla oli ajan tavan mukaan joskus sika. Tien varressa oli perunamaa. 1955 Jaakko (Jaska) Haaparanta istutti puutarhan puut ja pensaat.

Kari Sundström osti 1982 Vuorenrinteen kiinteistön enoltaan Jaakko Haaparannalta, jolle kauppakirjaan merkittiin rasitteeksi asuinoikeus loppuiäkseen.

Vanhan torpan länsipuolelle Kari Sundström rakennutti uuden rivitalon. Sen valmistuttua vanha talo purettiin. Jaakko Haaparanta oli mukana rakennustyössä ja asui koko sen ajan vanhassa talossa. Jaakolla oli 30 m2 asunto, samoin Karin äidillä Liisa Sundströmillä omansa. Kolmannessa asui Kari Sundström perheineen. Uuteen kotiin päästiin juuri ennen joulua 1985. Liisa-rouva ehti asua siellä vain puoli vuotta ennen kuolemaansa 1986. Jaakko Haaparanta kuoli 2000.

Tuusan torppa lienee ollut ensimmäisen isännän Anton Sjelfmanin rakennuttama. Kuva: Kari Sundströmin kokoelma.