Maakauppias Anton Kristian Sjelfmanille (*1846 Akaa) ja hänen vaimolleen Fredrikalla (o.s. Määttä, *1847 Muhos), syntyivät vuonna 1878 kaksoset,
Kustaa (Kyösti) Aleksander ja (Kalle) Fredrik, joka myöhemmin otti käyttöön sukunimen Sammalkari. Hän kävi Muhoksessa Koivikon maanviljelyskoulun ja valmistui maatalousteknikoksi. Hänestä tuli Tuusan seuraava isäntä. Kyösti-veli koulutettiin ylioppilaaksi Helsingin normaalilyseossa. Hän oli myöhemmin Valtion rautateiden palveluksessa toimien mm. Hangon ja Lahden asemapäällikkönä. Vuonna 1940 hän joutui sotatilanteen vuoksi lähtemään Hangosta ja palasi jossain vaiheessa Nummelaan. Hän osti Kalle-veljeltä tämän rakennuttaman Pirtti-nimisen huvilan. Tuolloin huvilassa asui Kallen ja Kyöstin sisar Rauha. Komea, valkoinen huvila sijaitsi aivan radan vieressä nykyisen Meritie 4:n kerrostalon tontilla. Kyösti hallitsi useita kieliä, suomen ja ruotsin lisäksi myös saksaa ja venäjää. Hän asui jonkin aikaa Pietarissakin. Vaimonsa Dagmarin (Tatta) (o.s. Höglund) äidinkieli oli ruotsi. Hän
puhui kuitenkin hyvin koulussa opittua suomen kirjakieltä ja toimi aikanaan
rautateillä mm. sähköttäjänä ja lipun myyjänä. Heidän tyttärensä Aija (myöhemmin Mikkola) syntyi vuonna 1913. Perheen Jukka-poika (*1915) opiskeli lakitiedettä. Hän kuoli vuonna 1937 keuhkokuumeeseen.

Tuusan isäntä Kalle Sammalkari viljeli kuitenkin aina veljensäkin pellot. Dagmar Sjelfman kuoli maaliskuussa 1954 ja Kyösti Sjelfman heti seuraavassa kuussa.

Tuusankaarelta Linjaportin alapuolelta alkaa lyhyehkö Papulintie ja sen toisessa päässä on Kyöstinpolku, joka on saanut nimensä Kyösti Sjelfmanin mukaan.