Metsuri, kirvesmies, puuseppä Aleksanteri Mikonpoika Kauhajärvi (1873 Kauhajoki) ja vaimonsa Hilma Sofia o.s. Alen (1878 Vihti) muuttivat Nurmijärveltä Vihtiin. He ilmeisesti rakensivat itse Havulan talon n. 1910.
Perheen lapset Elin Sofia, Selim Aleksander, Lyyli Ester ja Laura Siviä syntyivät Nurmijärvellä, Reino Fjalar ja Aira Rakel Karin (kuts. Kaariksi tai Kaarinaksi) Vihdissä (1910 ja 1912).
Havulan yläkerrassa oli oma verstas, missä syntyi mm. saaveja ja vesikelkkoja.
Pihalla oli pieni punainen sauna ja kaivo sekä maakellari ja navetta, missä pidettiin lehmää. Jouluksi kasvatettiin sika.
Aleksanteri ja Hilma Kauhajärvi elivät yli 80-vuotiaiksi ja kuolivat vasta 1960-luvulla. Kauhajärven perikunta, jota kaupanteossa edusti vanhin tytär Elin, myi Havulan 1966.
Asuinrakennus (Albertinkatu 17) ja huonokuntoinen, kallellaan ollut navetta siirtyivät Reijo Vainiolle ja tontin yläosa (Albertinkatu 19), missä oli sauna, kaivo ja maakellari, tuli Armi ja Tauno Laineen omistukseen. Kauppahinta oli yhteensä 18000 silloista markkaa. Reijo Vainio sai myös yläkerran verstaassa ollutta tavaraa, höyläpenkin ja työkaluja sekä kalusteita.
Talon sähköjohdot olivat tuolloin aivan katkeilleet, ja ne jouduttiin pikaisesti uusimaan. 1974 talossa pidettiin täysremontti, missä mm ikkunoita hieman madallettiin. Suunnittelussa oli apuna Heikki Kuhanen. Talon laajennusosaan saatiin saman verran lisätilaa (makuuhuone, pukuhuone, pesuhuone, löylyhuone ja WC) kuin vanhan talon alakerrassa oli ollut. Yläkertaan johtaneet portaat olivat ennen menneet lautarakenteisesta (ulko)eteisestä. Niiden tilalle rakennettin kierreportaat, jotka nyt vievät ylös kamarista. Ostettaessa talossa oli huono peltikatto, joka nyt on korvattu mineriittikatolla. Kaupantekovaiheessa talo oli väriltään likaisen harmaanvalkoinen. Nykyisen kaksiväri-idean (keltainen + tiilenpunainen) Reijo Vainio on tuonut pyöräretkiltään Gotlannin saarelta Ruotsista.
Kaikki uudistus on tapahtunut suurella pieteetillä. Ulkorakennuksessa toimii nyt Reijo Vainion yritys, joka valmistaa nukennaamoja. 1993 hän hankki laitteet, joilla jo 20-luvulla oli Viipurissa tehty perinteisiä, pahvisia Mollamaijan kasvoja.
