QAZ_KUVA_[UUSIKUVAOTETTAVA]
Sähköasentaja Vihtori Fridolfinpoika Lehtonen (1896 Lammi) tuli 1919 Vihdin Sähköyhtiön monttööriksi. 1923 hän solmi avioliiton Aino Alina Auramon (1896 Kangasniemi) kanssa. Perheeseen syntyi kolme lasta: Esko Kalervo (1923 Vihti), Erkki Olavi (*1925 Vihti) ja Helga Marjatta, myöh. Aaltonen (1928 Vihti).
Vihtori Lehtonen 1930-luvulla. Kuva: Helga Aaltosen kokoelma
Esko Lehtonen ja vasemmalla Eino Salenius 1930-luvulla Kokkokallion maisemissa. Kuva: Helga Aaltosen kokoelma
Helga Lehtonen. Kuva: Helga Aaltosen kokoelmaVihtori Lehtonen oli Sähköyhtiön palveluksessa vuoteen 1944. Hän kuoli 1945. Aino Lehtonen oli kotiäiti, mutta kävi joskus muissa perheissä auttamassa, mm. pyykkärinä.
Entisen Vesikansantien, nyk. Sentraalipolun varrelle valmistui 1920-luvun alussa perheen keltaiseksi maalattu kaksikerroksinen talo. Sen rakensi Vihtori Tammilahti.
Kun Vihtori Lehtonen tuli töihin Vihdin Sähköyhtiöön, oli yhtiön palveluksessa kolme asentajaa, 1927 jo neljä: Ilmari Pehu, Vihtori Lehtonen, Armas Schugge ja Alfred Arenius, myöh. Aatrakivi. Yhtiön historiikista käy mm. ilmi, että asentajien palkat olivat 1250- 1550 mk /kk. Vielä 1929 asentajat saivat hyvien aikojen johdosta palkankorotuksen. Joulukuussa samana vuonna muutamat asentajat saivat käyttöönsä yhtiön kustantamat puhelimet. Mutta 1931 suuren talouslaman takia palkkoja jouduttiin laskemaan. Asentaja Lehtonen sai tuolloin 1300 markkaa kuukaudessa.
1930-luvun alussa talossa asui kerhoneuvoja Lasse Keskinen, ”Porkkana-Lasse”. Maatalousneuvoja Lauri Keskinen (1895 Ikaalinen) ei ollut kunnan palkkaama. Hän piti lapsille puutarhakerhoa. Keskinen sai heidät innostumaan kurkkujen viljelystä. Keskisen vaimo Ellen, o.s. Kari (1901 Ruovesi) oli kotitalousneuvoja. Perheeseen kuului kaksi lasta: Saara Kaija (1930 Ruokolahti) ja Matti Antero (1932 Vihti).
1930-luvun alkuvaiheilla vuokralaisena asui autoilija Lauri Luoto. Avioiduttuaan Lauri Luoto hankki talon Lohjantien varrelta.
Lehtoset asuivat talonsa alakerrassa, missä oli kaksi huonetta ja keittiö. Yläkerrassa oli vuokralaisia, pisimpään siellä asui Vihtori Lehtosen työtoveri Armas Schugge (1899 Viipuri) vaimonsa Aunen, o.s. Kesiö, (1906 Heinola) kanssa. Heillä oli käytössään huone ja keittiö.
Harjurinteen pihalla vasemmalta Aino ja Vihtori Lehtonen, Armas ja Aune Schugge sekä ajokoira Bella. Kuva: Helga Aaltosen kokoelmaRouva Schugge oli kauan Osuusliike Auran kirja- ja paperiosaston myymälänhoitaja. Armas Schugge oli Vihdin Sähkö Oy:n palveluksessa 1925-1954. Schugge toimi sähkömittarien lukijana ja kulki moottoripyörällä talosta toiseen. Myöhemmin hän oli linjatöissä ja ennen eläkkeelle siirtymistä varastonhoitajana. Schugget rakensivat myöhemmin 1946-47 omakotitalon Haapakylän puolelle.
1950 Lehtoset myivät talonsa Kuikun tilan omistajalle, varatuomari Eemeli Niemelälle, jolta kiinteistö siirtyi hänen vävynsä, varatuomari Ilmari Sarvan omistukseen. Aino Lehtonen muutti Lindströmien omistamaan Arolaan Albertinkadun varrelle, mutta vanhempi poika Esko asui vielä jonkin aikaa vuokralaisena entisessä kotitalossa.
Niemelän vuokralaisina asuivat Kaarlo ja Leena Haaparanta lastensa Railon ja Kirsin kanssa. He olivat aikaisemmin asuneet Kuikun tilalla ja toimineet siellä talonhoitajina, kun tuomariperhe itse asui paljon Helsingissä. Kaarlo ja Leena olivat myöhemmin seurakunnan palveluksessa. Lehtosen talosta he muuttivat hammaslääkäri Hagmanin taloon kirkon yläpuolelle Lohjantien ja Sentraalipolun kulmaan ja sieltä omaan taloon Huhdanmäentien varteen.
Sähkö-Lehtosen talon portailla Leena Haaparanta ja Railo-pojan tytär Jane. Taustalla Harjula-talo . Kuva: Leena Haaparannan kokoelmaNyt tontilla on 1990-luvun alussa valmistunut kerrostaloyhtiö Sentraalipolku.
Vanhimmissa kuvissa Harjurinne on tummaksi maalattu ja tonttia ympäröi tumma säleaita. Vasemmalla näkyy kuja, joka johti silloiselta Vesikansantieltä nyk. Sentraalipolulta metsän halki sähkömuuntajalle (transformaattorille) ja edelleen Vihdintielle