Lönnqvist Erika Maria (Maiju) – Nummelaan Kylähistoria

Monia vuosia Katriinaperissä asunut Erika Maria eli Maiju Lönnqvist (1883) syntyi Kustaa ja Amanda Lönnqvistin perheen esikoisena. Jo lapsena hän oppi Ali-Rostin tilalla työnteon. Katriinaperi kuului aiemmin kyseiselle tilalle.

Vanhemmat huolehtivat, että lapset, Maiju ja veljensä Martti Lönnqvist saivat myös opillista sivistystä. Lukemaan ja kirjoittamaan Maiju oppi kiertokoulussa. Hän jatkoi koulunkäyntiä Pietilän kansakoulussa ja kävi Länsi-Uudenmaan kansanopistoa. Jo kouluaikana Maiju oli taitava käsitöiden tekijä.

Maiju teki itselleen runsaat kapiot (lakanoita, tyynyliinoja, pyyhkeitä, jne.), mutta avioliittoa hän ei koskaan solminut. Hän osallistui tekemillään töillä näyttelyihin. Suomen toisessa yleisessä kotiteollisuusnäyttelyssä Tampereella 1922 Maijun näytteille asettamat kankaat palkittiin kunniakirjalla vastaten ensimmäistä palkintoa, sekä villa- ja pellavalangat kunniakirjalla vastaten kolmatta palkintoa. Näyttelyn kunniapuheenjohtajana oli Tasavallan presidentin puoliso Ester Ståhlberg.

Vihdin kirkonkylässä järjestetyssä maatalousnäyttelyssä 6. – 7.7.1935 Maiju palkittiin kunniakirjoilla vastaten 1. palkintoa näytteille asettamastaan pukukankaasta, kankaasta, pöytäliinoista ja vehnäkorpuista, sekä kunniakirjoilla vastaten 2. palkintoa hiivaleivästä, perunajauhoista ja pyyheliinoista.

Maiju osallistui monenlaiseen yhdistys- ja seuratoimintaan. Nuorena hän toimi nuorisoseurassa. Nummelaan ja Vesikansaan 1906 perustettuun Martta-yhdistykseen Maiju liittyi jo sen perustamisvuonna. Uudenmaan Marttayhdistysten piiriliiton pihanhoitokilpailuissa hän voitti 2. palkinnon 1934 ja Suomalaisen Marttaliiton kotikutoisten pukukankaiden näyttelyssä 1937 kehoituspalkinnon miesten pukukankaasta. Maiju liittyi myös 1919 perustettuun Lotta-Svärd yhdistykseen.

Katriinaperin tontilla oli saunarakennus ja ulkorakennus, jossa oli puuvaja ja pieni navetta. Maiju piti alkuaikoina paria lehmää. Tilalla oli kaivo, joka usein kesällä kuivui. Tuolloin vettä piti hakea naapureiden kaivoista, joskus Pajulasta asti.

Puutarha oli Maijun ylpeydenaihe. Sieltä sai ruokapöytään tarvittavat juurekset, marjat ja hedelmät. Maiju kasvatti myös kukkia – joriineja, orvokkeja, jasmiinia. Kukkia myymällä hän sai vähän ansiotuloa. Vihdin Seudun Osuusliikkeen kukkakaupassa sotakesien kukkalaitteisiin haettiin joskus Katriinaperistä pioneja.

Maijun äiti Amanda Lönnqvist, ”Famu”, kuoli 1947 ja Maiju jäi yksin isoon taloonsa. 1940-luvun lopulla Katriinaperissä asui vuokralla Issu Yli-Rosti, joka oli työssä Nummelan puhelinkeskuksessa.

Maiju kuoli 1960. Hänet haudattiin sukuhautaan Vihdin uudelle hautausmaalle.