Inkeri Perälä apunaan miniänsä Eija Perälä. Kuva: Jarkko Tapola, Iltalehti1963 Inkeri Perälä muutti perheineen Kuusankoskelta Nummelaan. 1968 Eila ja Harri Pitkänen avasivat kioskin Vihdin Sähköyhtiön omistamassa entisessä kauppias Kukon liiketalossa Keskipisteen itälaidalla. Inkeri Perälä tuli töihin tähän uuteen kioskiin.
1970 Pitkästen kioskitoiminta siirtyi Harjunsyrjä nimisen tontin alakulmaan silloisen Vesikansantien varrelle Ari ja Anna-Liisa Hellen omakotitaloa vastapäätä. Seuraavan vuoden alussa Inkeri Perälä osti tämän pienen kioskin, missä ei ollut edes vesijohtoa eikä viemäriä. Sen ympärillä oli vähän piha-aluetta ja pysäköintitilaa. Apulaisina kioskissa toimivat tuolloin useimmiten perheen omat tytöt, joskus kyllä muutkin.
Torikeskusta alettiin rakentaa, kioskin toiminta jatkui 1988 -1989 vähän ylempänä tien toisella puolella nykyisen Pisteenkaaren kohdalla. Torikeskuksen valmistuttua kioski siirtyi sinne. Sen yhteyteen tuli myös grillikioski.
ltalehdessä 23.10.1993 iloinen Inkeri-rouva kertoi työn olevan elämäntapa. Lomaa hän piti vain Veikkauksen palkintomatkoilla, joista ensimmäisen hän sai jo 1970. Sen jälkeen hän sai useampiakin lähes joka vuosi. Perälän kioski oli usein kärkitiloilla veikkauspelien kuukausittaisessa liikevaihdossa. Aina lauantaina oli 13 tunnin työpäivä, kun loton palautus loppui iltakahdeksalta. Aina silloin oli tuttu jono kioskin edessä. Sisälle ei mahtunut kovin montaa asiakasta. Inkeri Perälä tunsi lähes kaikki asiakkaat ja he hänet. Apuna hänellä oli neljä työntekijää, jotka osasivat online-päätteiden käytön. Grillin puolella, varsinkin yötyössä oli miesmyyjä.