Vihdintie 2

Tarina

Bergmanin liiketalon aikoihin 1974 nimimerkki J.A.M. (Jaakko Merinen) kelloseppä Bergmanista ja hänen talostaan mm. seuraavaa:

”Talosta tuli komea, kaksikerroksinen, alakerrassa suuri sali, minkä kunta myöhemmin vuokrasi kansakouluksi kun Albertinkadun suunnittelijan ja rakennuttajan Hemmilän tilan isännän Albert Sellgrenin yksityisesti rakentama Nummelan ensimmäinen kansakoulu, entinen Rukoushuone kävi liian ahtaaksi.

Sali oli ensin muutamia vuosia yksityiskäytössä ennen kuin siitä tehtiin kansakoulun luokkahuone. Ei niihin aikoihin tarvinnut kansakoulussa olla mitään eri luokkia, kyllä ne kakarat lukemaan oppivat yhdessäkin luokassa. Kun Klaasu B. teki kellosepän töitä ja samanaikaisesti myi kelloja halukkaille ostajille, joita oli runsaasti, niin siihen tarkoitukseen oli erillinen liikehuone Vesikansantien kylätien puoleisella rakennuksen sivulla.

Nykyisen Keskipisteen puoleisella julkisivulla oli yläkerroksen kohdalla pitkä parveke, minkä oikea nimi oli siihen aikaan ”palkonki”. Siitä palkonkilta saattoi Klaasu Bergman vaimonsa kanssa ihmetellä Keskipisteen kovaa liikennettä. Ei sen paikan nimi vielä siihen aikaan ollut Keskipiste, se oli ”Viiden tien risteys”. Liikenne oli siinä kova silloin kun tuli paljon hevosen vetämiä kaksipyöräisiä kärryjä, joita veti milloin härkä, milloin sonni. Kai ne samoja elukoita olivat, moinen erittely oli vain viisastelua. Vaikka se tieto on saatukin maailman levinneimmästä lehdestä, jonka nimi on ”Ämmäbladet”.

Määritelmä Keskipiste Klaasu B:n palkonkin edessä oli kyllä oikein. Kun nimittäin siihen paikkaan, missä nykyään on Nummelan kauppalan Keskipisteen liikennepylväs, niin siihen ulottui myös Klaasu B:n tontin raja. Ja voidakseen rauhassa kasvatella omalla maallaan omenapuitaan, niin B. teki kaksi aitaa. Toinen alkoi Vihdin säästöpankin sivutoimiston kohdalta, ent. Harjanne ja päättyi Keskipisteen liikennemerkin kohdalla.

Toinen aita alkoi Ari Hellen rakennuksen paikkeilta, nyk. Uusin Eroittaja ja päättyi niin kuin edellinenkin. Mutta selvyyden välttämiseksi on mainittava, että ei Klaasu B. ollut sivistystasoltaan niin alhainen, että olisi pystyttänyt tavallista aidasaitaa. Ei lainkaan, hän sahautti aidaspuut käsisahalla halki, niin että saatiin kokoon aitaa, minkä nimi oli stakettiaita. Sellainen aita oli kauniimpaa kuin tavallinen aidasaita, mutta oli se myöskin osoitus siitä, että tuon aidan takana ei asu tavallinen maanmoukka, vaan joku herra ja ylhäisyys. Ja aitojensa eristämässä kolmiossa kasvatteli Klaasu B. omenapuitaan. Ja kai se vieläkin voisi olla omenapuita kasvamassa, jos ei tommoinen firma, TVH, olisi varastanut tontin sitä osaa omiin tarkoituksiinsa.”