Nummelan kuorolaululla on pitkät perinteet. ”Alkoikohan se noin sata vuotta sitten miesköörin (topparoikan) muodossa, kun rautatietä rakennettiin”, pohdiskeli Veikko Helle juontaessaan ensimmäistä  Kuoppanummen ala-asteen koulun salissa pidettyä konserttia 25.4.1982.
Kari Vatjuksen tullessa Nummelan laulukuoron johtajaksi vuonna 1990 ministeri Helle (*1911)  muisteli, että hänen lapsuudessaan kuorolaulu oli vakio-ohjelmanumero iltamissa. Nummelan kuoro oli välillä kyläkuoro, jossa lauloivat niin Härköilän talojen isännät ja emännät kuin työläisetkin. Välillä kuorolauluharrastus kulki työväenkuoron nimellä. Seuratalolla harjoitellutta kuoroa johti Vihdin seurakunnan kanttori Eino Kanto.

Nummelan sekakuoro seuratalon edessä 1930-luvulla.

Työväenyhdistys Elon puitteissa kuorotoiminta vakiintui räätäli Väinö Louhen ryhtyessä johtamaan lauluharrastusta. Jo ennen sotia hän johti myös itsenäisesti toiminutta Nummelan torvisoittokuntaa. Elli ja Väinö Louhen kodista muodostuikin aikanaan nummelalaisen työväen musiikkiharrastuksen keskipiste. (Ketola: Kestävällä tiellä s. 268) Mestari soitti torvea ja viulua. Kuoroharjoitus pidettiin Louhella. Elli piti kuorolaisille uudenvuoden vastaanottoja. Talossa ei tarjottu viinaa missään muodossa, ei edes boolia, vaan kahvia tai kotikaljaa.
Kirsti Hiltunen (o.s. Helle; *1926) on kertonut, että hänen sisaruksensa Esko, Veikko ja Vappu (myöh. Pirkola) lauloivat kuorossa, joka harjoitteli Louhella jo paljon ennen sotia. Harjoitukset pidettiin  Kanervalan keskikamarissa, missä oli taffelipiano. Harjoitusten aluksi mestari Louhi (niin Väinö Louhea kutsuttiin) istahti pianon ääreen ja soitti aina saman kappaleen ”Yli aaltojen”.
Linnea Valo on kertonut, että  ennen sotia kuoro piti useita konsertteja (tuolloin sanottiin pianokonsertteja), joiden tuotolla kuoro keräsi rahat  pianonhankintaan työväentalolle. Sitten voitiin siirtyä pitämään kuoron harjoitukset Rientolassa. Sodan aikana kallis piano siirrettiin johonkin lähitaloon, kun työväentaloa tarvittiin mm. majoitustiloina.
Jo Väinö Louhen johtaessa kuoro lauloi Vappuaamuna Nummelan keskustassa, ensin Eroittajan portailla, sitten Matkustajakodin parvekkeella.
Vanhan tavan mukaan kuorolaiset kävivät laulutervehdyksellä monien kyläläisten kotipihalla arkun äärellä. Mm. kemikaliokaupan pihalla jätettiin jäähyväiset Rudolf Hirnille vuonna 1942 ja vuonna 1948 Väinö Louhen johdolla laulettiin Hilja Yli-Rostin arkun äärellä Härköilässä.

Opettaja Esko Karvisen tultua Nummelaan vuonna 1949 kuorolaiset saivat innostavan johtajan. Kuoron toiminta vakiintui. Toini Helle on kuoron 40-vuotisjuhlan yhteydessä muistellut, että aikaisemmin harjoitukset olivat olleet lähinnä esiintymiskertoihin valmentautumista.
Esko Karvisen aikana vakiintui myös vappuaamun laulutervehdysperinne.

Vappuaamuna Eroittajan edessä 1950-luvulla.


Kuoro puukoulun rinteessä vuonna 1953.Kuvassa oikealla kuoronjohtaja Esko Karvinen, hänen edessään Aili Sievinen (o.s. Kuorikoski) ja tämän vieressä tummassa asussa Vappu Heinämäki (o.s. Sievinen), heidän välissään Sirkka Nieminen (o.s. Kallio). Kookas nainen keskellä on Hilma Järvinen (o.s. Nordström), hänen takana pilkistää Esko Helle. Kolmas vasemmalta on Toini Helle, 5. vasemmalta Helga Långström, sitten Irja Kuorikoski (myöh. Rantanen), heidän takanaan Toivo Valo. Sirkka Niemisen ja Vappu Heinämäen välissä ilmeisesti Risto Wallden.
Kuvan omistaa Vappu Heinämäki.

Kevätlaulajaisia pidettiin vuorotellen Työväentalolla ja Seuratalolla.

Helatorstaina 1959 kuoron 10-vuotisjuhla työväentalolla.


Kuvassa vasemmalta eturivissä: Esko Karvinen, Eila Koskinen (Karsson), Irja Rantanen, Helga Aaltonen, Linnea Valo, Seija Keinonen, Ulla-Maija Lindfors (Laakso), Sirkka Nieminen.

Vasemmalta toinen naisrivi: Leena Haaparanta, Anna-Liisa Rosenqvist, Mirjam Olsson, Liisa Svahn, Toini Helle, Helga Långström, Hilma Järvinen, Tyyne Mönttinen (Joutsen), Aili Sievinen, Pirjo Lindfors (Lehtonen)

Miehet vasemmalta: Kaarlo Haaparanta, Toivo Valo, Matti Laakso, Jouko Helle, Esko Helle, Heikki Louhi, Juhani Vironen, Armas Vironen, Timo Karvinen.
Esko Karvisen muutettua Espooseen vuonna 1962  kuoron johtaminen vaikeutui. Seuraavina vuosina ei saatu pitkäaikaista johtajaa. Kuoroa johtivat Vilho Ryymin (1963-1965), Erkki Sipponen ja varajohtajana opettaja Sirkku Palonen (1963-1965) sekä Vihdin kanttori Ilmari Kotisalo vuonna 1965.

Vuonna 1973 Esko Karvinen kutsuttiin uudelleen johtamaan perustamaansa kuoroa. Toinen kausi kesti vuoden 1988 toukokuuhun. Tuolloin kuorossa oli vajaat 40 laulajaa, heistä kymmenen miehiä. Sama ongelma kuin muissakin sekakuoroissa eli vähän miehiä. Keski-ikä oli noin 40 vuotta.

Kevätkonsertti Nummelan ala-asteen koululla toukokuussa 1975

Kuvassa eturivissä vasemmalta: Kirsti Kasterin, Mirjam Eira, Helga Aaltonen, Marita Harjunen, selin Esko Karvinen, Toivo Valo, Erkki Haukkapaasi, Salme Haukkapaasi, Ulla-Maija Laakso, Pirjo Lehtosta ja Anja Laitista näkyy vähän.

Esko edessä Toivo Valon vasemmalla puolella Jorma Sippola.

Takarivi vasemmalta: Mirja Eiran takana tunnistamaton, Riitta Örnberg, Helena Purje, Sirpa Kuhanen, Ulla Otranen, Liisa Svahn, Toini Helle, Reijo Rosenqvist, Osmo Heiniö, Erkki Haukkapaasin takana (näkyy vähän päätä voisi olla Ilkka Laakso), Tauno Lappalainen, Erpo Ilkola.

Esko Karvisen hienot sovitukset monista ikivihreistä kappaleista ovat pysyneet sekä kuorolaisten että yleisön mielissä. Tällaisia yleisön suosikkeja olivat mm. Rauli Badding Somerjoen tunnetuksi tekemä I. Nikolajevin Laivat ja Usko Kempin kuluneesta kappaleesta Tulipunaruusut tehty sovitus.

Kilpailuihin Nummelan kuoro ei osallistunut. Esiintymiset olivat pääasia. Ohjelmisto koostui pääasiassa niin sanotuista vanhoista lauluista. Uudempaa tuotantoa edusti 1980-luvun alussa mm. Jukka Kuoppamäen Sininen ja valkoinen. Kevätkonsertteja pidettiin myös Säästöpankin auditoriossa  v. 1986 ja Ammattikoulun auditoriossa v. 1987.

Kaarina Ollila ja hänen miehensä pianonsoitonopettaja Jukka Ollila johtivat Nummelan laulukuoroa kevätkaudella 1989, jolloin pidettiin kuoron 40-vuotisjuhlakonsertti. Tuolloin alkuperäisestä kuorosta oli jäljellä enää Toini Helle, kun kuoron perustaja dir. mus. Esko Karvinen oli jättäytynyt eläkkeelle. Konsertissa hän oli kyllä läsnä yleisön joukossa. Luoteis-Uusimaan haastattelussa Kaarina  Ollila kertoi ottaneensa ohjelmistoon myös viihteellisiä lauluja, sillä ihmiset ”tykkäävät” laulaa kevyempääkin. Kuoron puheenjohtaja Ritva Majuri totesi toimintakertomuksessa, ettei kuoron toiminta vuosina 1988-89 ollut kovin vilkasta. Oli pulaa miehistä ja sopraanoista.

40-vuotisjuhlakonsertti Nummelan ammattikoululla

Kuoron edessä istuu Esko Karvinen, hänen takanaan Helga Aaltonen, Helgasta oikealle Sirkka Ojala, Leena Ekholm, Kaija Niilo-Rämä, Marja Leinikka.

Miehet vasemmalta: Rauno Rosenqvist, takan Erpo Ilkola, Paavo Hiltunen, Paavon edessä Jorma Sippola, Jorman takana aarno Murto, edessä Reijo Vainio, Reijon takana Reijo Rosenqvist, Helgan takana Ritva Lepistö?, Maire Peräkylä, takana Maija Tyvitalo (näkyy vähän) edessä Marita Vartiovuori, takana Ritva Majuri, Raija Oksanen, tummanainen????, Marjatta Rae, takana Hellevi Lohikari, edessä Oili Aspegren, takana Suvi Kauppinen, Ulla-Maija Laakso.

Kari Vatjus tuli Nummelan laulukuoron johtajaksi syksyllä 1990. Harrastajapohjaiseen Kansalaisopiston alaisuudessa toimivaan kuoroon kuului hänen aikanaan reilut parikymmentä henkeä. Vatjuksen johdolla harjoiteltiin vaativaa ohjelmistoa, suurempia kokonaisuuksia. Mukana oli myös virolaisen Veljo Tormisin kansanlaulusarja, joka herätti kyllä erilaisia mielipiteitä, jotkut pitivät, toiset eivät. Kuoron konsertissa  keväällä 1995 oli mm. ruotsinkielisiä lauluja, esim. Aftonfalken, jonka Riki Sorsa on levyttänyt suomeksi nimellä Muuttohaukka. Kari Vatjus otti ohjelmistoon lisää erikielisiä lauluja, mistä kaikki kuorolaiset eivät innostuneet. Yleisö oli kuitenkin ilmeisen tyytyväinen rohkeaan ohjelmavalintaan.

Teija Mikkonen johti lukuvuoden 1996-1997 Nummelan laulukuoroa sekä lukuvuoden 1997-98 Nummelan naiskuoroa, kun miehiä ei ollut enää tarpeeksi.
Tällä hetkellä Kiti Kalymialaris johtaa naiskuoroa, joka harjoittelee Kuoppanummen koulussa. Nummelan naiskuorossa on tällä hetkellä 25 laulaja

Kuva otettu naiskuoron joulukonsertista marraskuussa 2008.

Nummelan Eläkkeensaajien Laulajat

Nykyään työväentalolla harjoittelee Nummelan eläkkeensaajien lauluryhmä nimellä Nummelan Eläkkeensaajien Laulajat. Aarne Pajusen johtaessa kuorossa oli 34 henkeä. Kuoroa on johtanut myös Hannu Purola. 1990-luvun alussa kuorolaiset saivat esiintymisasun yhtenäistämiseksi ruudulliset liivit. Vuonna 2005 kuorossa oli parisenkymmentä jäsentä.

Nummelan Eläkkeensaajien Laulajat

Nykyisin kuoroa johtaa eläkkeellä oleva musiikkiin erikoistunut luokanopettaja Marjatta Rae. Vanhanajan iltamissa lokakuussa 2008 kuoro esitti kolme laulua, jotka sisältyvät kokoelmaan Ylpei ja vaatimattomii. ”Vihrin isännät taivaassa”, säv. Arto Uotila, san. Eino Ketola, sov. Petri Sihvonen. ”Outo tanssittaja”, säv. ja san Pirjo Koskenperä, sov. Petri Sihvonen. ”Vanhanpiian valitus”, säv. trad. san. Pirjo Koskenperä. Marjatta Rae kertoi, että kuorolaiset ovat kovasti pitäneet näiden laulujen esittämisestä ja harjoittelevat kokoelmasta uusia kappaleita.

Eri opettajien johtamia koululaiskuoroja Nummelasssa on ollut aina. Koululaisten kuorolla oli usein yhteistä ohjelmaa aikuisten kuoron kevätkonsertissa. Sirkku Palosen johtama poikakuoro lauloi mm. eri tilaisuuksissa Rukoushuoneella ja esim. Elli Louhen siunaustilaisuudessa Nummelan laulukuoron kanssa kesällä 1971.  

Nummelan laulukuoron konsertit ja esiintymiset

Nummelan laulukuoron esiintymiset olivat yleensä paikallissa tapahtumissa. Kuoro lauloi itsenäisyyspäivän juhlassa, äitienpäivän konsertissa tai kahvimatineassa, isänpäivän konsertissa, jos sellainen järjestettiin, eri järjestöjen juhlissa tai myös eri henkilöiden merkkipäivän vastaanotolla, joskus myös joululaulajaisissa tai laskiaisriehassa. Vuoden tärkein konsertti oli tietysti kevätkonsertti. Vappuaamun musisointi muodostui hienoksi traditioksi. Työväentalon vappujuhlassa kuoro esiintyi myös aina.

Vappuaamuna Valintalon edessä Kari Vatjus johtaa Nummelan laulukuoroa. Nummelan ulkopuolella kuoro kävi esiintymässä ainakin Karjalohjan Päiväkummussa, Tervalammen hoitokodissa ja Kauniaisten sotavammasairaalassa, sekä Otalammella.

Yhteiskonsertteja

Yhteiskonsertissa kirkonkylän yläasteen koululla huhtikuussa 1991 Vihdin Miehiä johti Sakari Moisio ja Nummelan laulukuoroa Kari Vatjus.

–    Vihdin Miehet (ainakin vuonna 1991 Kari Vatjuksen johtaessa)
–    Vihdin Viihdekuoro (huhtikuussa 1992 Kari Vatjuksen johtaessa)
–    Tietola-kuoro Virkkalasta (huhtikuussa 1993 Kari Vatjuksen johtaessa)
–     Veikkolan Laulajat (huhtikuussa 1996 Vatjuksen johtaessa)
–    Paraisten kuoro
–    Otepään Eveko-kuoro Virossa Vihdin ystävyyskunnassa kuoron 45-juhlien jälkeen Kari Vatjuksen johtaessa)
–    Vihdin kirkkokuoron, Kantaattikuoron ja Pirittojen kanssa

Kuoron virkailijat

Nummelan laulukuoron puheenjohtajana ovat toimineet: Esko Helle kuoron perustamisesta (1949) lähtien kuolemaansa asti (1973), sitten Osmo Heiniö, Aimo Flinkman, Tuula Virta ja Ritva Majuri.
Kuoron raha-asioista vastasi neljännesvuosisadan ajan Toini Helle. Hänen jälkeensä rahastonhoitajan tehtävissä ovat olleet Ulla-Maija Laakso, Riitta Örnberg, Mirja Eira ja Maritta Vartiovuori.
Aluksi rahastonhoitaja toimi myös sihteerin tehtävissä. Sihteerinä ovat myöhemmin olleet Marja Leinikka ja Ritva Lepistö.

Ansiomerkillä palkitut

Esko Karvinen sai Sulasolin ansiomerkin kuoron 30-vuotiskonsertin yhteydessä 1979. Sekakuoroliiton hopeisella ansiomerkillä hänet palkittiin v. 1983. Pitkäaikaisesta jäsenyydestä on kevätkonsertissa 1985 palkittu Toini Helle, Helga Aaltonen ja Ulla-Maija Laakso.