Nummelan Marttayhdistys aloitti toimintansa vuonna 1906. Silloin perustettiin Vesikansan – Nummelan Marttayhdistys. Yhdistyksen jäsenet kokoontuivat vuoroin Vesikansassa ja Nummelassa. Useimmiten kokoonnuttiin jäsenten kodeissa. Nummelan kansakoulu ja Nummelan Seuratalo olivat kurssien, myyjäisten ja juhlien pitopaikkana.
Yhdistys järjesti jäsenilleen ja myös muille kiinnostuneille kyläläisille runsaasti erilaisia kursseja ja tapahtumia. Marttojen toimintaperiaatteenahan oli lisätä kodeissa tietoutta ruoanlaitosta, kankaiden kudonnasta ja kaikista kodinhoitoon liittyvistä asioista. Siis tuoda “ sivistystä koteihin”.

Vuonna 1925 virisi ajatus erota omaksi Nummelan Marttayhdistykseksi. Matkan kulkeminen Vesikansaan kokouksiin ja vastaavasti sieltä vuorokerroin Nummelaan kokouksiin, oli sen ajan kulkuneuvoilla hankalaa.

Nummelan Marttayhdistys aloitti itsenäisen toimintansa maaliskuussa 1925. Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin opettaja Elin Karhumäki.

Uudellemaalle oli syntynyt muitakin uusia yhdistyksiä ja toivottu Piiriliitto perustettiin vuonna 1929.
Se antoi uutta intoa myös paikallisyhdistyksille. Piiriliitosta saatiin kerhoneuvojia ja opettajia. Puutarhaneuvoja opasti pihamaiden suunnittelussa hyöty- ja koristekasveineen. Puutarhan antimia opeteltiin säilömään erilaisilla menetelmillä.
Vuoden 1934 toimintasuunnitelmassa päätettiin järjestää seuraavat kurssit:

– Ruoanlaitto- ja säilömiskurssi
– Juottovasikan käyttö
– Suolaisen sianlihan valmistus
– Teurasjätteiden käyttö
– Raakaravinto
– Vuode ja sen hoito
– Syöpäläisten hävittäminen

Pulavuodet 1930-luvulla toivat uusia haasteita kodin arjen toimintaan. Martat auttoivat varattomia perheitä kokoamalla ruoka- ja vaatepaketteja.Yhdistykselle hankittiin jopa sairaanhoitovälineitä, joita voitiin lainata paikkakunnan vähävaraisille.

Sodan päätyttyä oli jälleenrakentamisen aika. Pula oli edelleen monista arjen tarpeista.
Puute oli niin vaatteista, jalkineista kuin ruuastakin. Jalkinepulaa helpottamaan järjestettiin tallukaskurssi. Korttiannoksista opeteltiin valmistamaan lihaton keitto. Emäntien kekseliäisyyttä seurattiin, maisteltiin ja kiiteltiin. Koteihin haluttiin saada myös jotain uutta ja kaunista. Rottinkikursseilla valmistettiin lampunvarjostimia ja erilaisia tarve- ja koriste-esineitä. Monilla kudontakursseilla opituilla taidoilla oli nyt käyttöä. Matot, verhot, ryijyt, pöytäliinat, jopa pukukankaat osattiin tehdä itse.

Karjalaisia siirtomarttoja tuli mukaan toimintaan. Heinjokelaiset martat lahjoittivat kangaspuut Nummelan Martoille ja toivat mukanaan myös käsityötaitonsa.

Vaikeinakaan aikoina ei ole unohdettu jäsenten henkistä hyvinvointia. Jäsenilloissa laulettiin, lausuttiin ja kuunneltiin taitavia esiintyjiä.

Yhdistyksen täyttäessä tasakymmeniä, on myös aina vietetty juhlia. Toisinaan vain omien jäsenten keskuudessa, mutta myös avoimia yleisötilaisuuksia on järjestetty. Esimerkiksi 50-vuotisjuhlaa vietettiin yhdessä Vesikansan Marttayhdistyksen kanssa kesäkuun 3 päivänä vuonna 1956.

70-vuotisjuhlaa vietettiin 28.3.1976. Juhlapäivän ohjelma alkoi jumalanpalveluksella Nummelan seurakuntakeskuksessa. Jumalanpalveluksen jälkeen siirryttiin Nummelan kansakoululle. Siellä nautittiin juhlakahvit ja vietettiin lämminhenkinen juhla. Martat olivat pystyttäneet koulun tiloihin näyttelyn 70-vuotishistoriasta. Esillä oli valokuvia, kirjoja ja lehtiä, käsitöitä ja kaikkea, mitä martat olivat vuosikymmenien aikana tehneet. Samassa juhlassa martat saivat vastaanottaa Nummelan Killan lahjana upean messinkisen kaulimen, siis tavallisen kaulimen kokoisen, käytettäväksi puheenjohtajan nuijana. Kaulinta ei kuitenkaan ole käytetty siihen tarkoitukseen, vaan siihen on kaiverrettu kaikkien yhdistyksen puheenjohtajien nimet ja kaulin saa koristaa aina kulloisenkin puheenjohtajan kotia.

Varsinainen juhlavuosi oli 2006, jolloin Nummelan Martat täyttivät 100 vuotta.
Juhlavuoden tapahtumat järjestettiin yhdessä sisaryhdistyksen, Vesikansan Marttojen kanssa. Tapahtumia järjestettiin vuoroin Vesikansassa ja Nummelassa. Helmikuussa iloittiin talven riemuista ulkoilupäivällä Vesikansassa. Ohjelmassa oli hevosajelua, lumikenkäkävelyä, makkaranpaistoa ja pulkkamäki lapsille. Tilaisuudessa oli mukava laskiaistunnelma.  

Maaliskuun ajaksi martat pystyttivät Vihdin Pääkirjaston vitriineihin näyttelyn, joka kertoi sanoin, kuvin ja vanhoin esinein 100 vuoden toiminnasta.Vanhat keittiötyövälineet, pula-ajan ruokaohjeet ja erikoisesti käsityöt herättivät suurta mielenkiintoa.

Pääsiäisviikolla pidettiin Nummelan torilla myyjäiset. Samalla muisteltiin aiempia vuosikymmeniä, jolloin pääsiäismyyjäiset järjestettiin joka vuosi. Kotitekoiset leivonnaiset ja pääsiäiskoristeet tekivät nytkin hyvin kauppansa. Toukokuussa juhlittiin kaikkia äitejä Nummelan seurakuntakeskuksessa. Martat olivat valmistaneet maukkaan lounaan. Osallistujat nauttivat pöydän runsaista antimista. Kesäkuussa rakennettiin näyttely martta-asuista ja käsitöistä Tuusan vanhaan aittaan. Heinäkuussa oli toritapahtuma Nummelan torilla. Siellä jaettiin tietoa yhdistyksen toiminnasta ja marttatyöstä laajemmaltikin. Elokuussa oli iltamien vuoro. Perinteiset vanhanajan iltamat järjestettiin Vesikansan Maamiesseuran talolla. Syyskuussa vietettiin pääjuhlaa. Marttojen edustajat kävivät kunniakäynnillä edesmenneitten puheenjohtajien haudoilla. Juhlapäivä aloitettiin jumalanpalveluksella Nummelan seurakuntakeskuksessa. Sieltä martat kävelivät juhlavana kulkueena Nummelan ammattikoululle.
Pääjuhlan ohjelma oli iloisen arvokas. Mennyttä aikaa muisteltiin kiitollisuudella ja uudelle vuosisadalle siirryttiin iloisen toiveikkaana. Martat haluavat edelleen oppia uutta ja olla “mukana ajassa”.

Yhteistoimintaa

Yhteistoiminta paikkakunnan muiden järjestöjen, liike-ja yrityselämän kanssa on kautta vuosien ollut antoisaa. Yhteistyössä Marttaliiton ja Piiriliiton kanssa on keitetty/myyty puuroa Bosnian naisten hyväksi, kerätty ystävyyden kolikoita Afrikan naisille, unohtamatta lähempänä olevia Viron sisariakaan.

Jäsentoiminta

Yhdistyksessä on aina pidetty huolta jäsenistöstä. Ilot ja surut on haluttu jakaa yhdessä. Pienryhmissä on voimisteltu ja laihdutettu. Liikkuminen eri muodoissa on aina ollut tärkeä harrastus. Vuodesta 2000 lähtien Martat ovat Martta-liiton ohjeiden mukaan lähteneet kerran viikossa aamusella joukolla kävelemään.

Marttatyttö-toiminta aloitettiin ensimmäisen kerran jo 1945 luvulla, heti sodan jälkeen. Toiminnassa on ollut pieniä katkoja. Minimartat, Pikkumartat ja Taikinantaputtajat, mitä nimityksiä kerholla on ollutkin, jatkui aina vuoteen 2007 saakka.

Yhdistyksen jäsenmäärä on vuosikymmenten kuluessa vaihdellut. Koskaan ei kuitenkaan ole ollut pelkoa yhdistyksen loppumisesta. Innokkaita, osallistuvia naisia on aina löytynyt. Marttojen puolisot ovat myös olleet auttamassa ja tukemassa toimintaa. Jäsenlistalta löytyy vuosien varrella myöskin miesjäseniä.
Yhdistyksen jäsenmäärä vuoden 2008 lopussa oli 59 jäsentä. Jäsenmäärä on vuosien varrella hiukan vaihdellut, nyt Marttoja on lähes 80.