Asemantie 1
Osuusliike Auran synty.
Osuusliike Auran uusi toimitalo kuvattuna heti sodan jälkeen.
Aloitteen asiassa ottivat osuuskassamiehet, jotka Vihdin Osuuskassaliiton nimissä kutsuivat heinäkuun 3. päiväksi 1927 Nummelan Seuratalolle kokouksen, jossa SOK-laisen osuuskaupan perustaminen tuli esille. Aurinkoisena kesäpäivänä saapuikin paikalle 14 miestä, ei siis kovin monta, mutta sen verran, että kokous saatiin toimeksi. Seuratalon vahtimestarille lienee kuitenkin kokousasian ilmoittaminen unohtunut, sillä ovet olivat visusti lukossa. Mutta mitäs siitä! Kokous pidettiin ulkona mäellä ja nurin käännetty saavi riitti hyvin kirjoituspöydäksi pöytäkirjanpitäjälle.
Puhetta kokouksessa johti silloinen vihtiläinen, konsulentti Niilo Rautakoski ja pöytäkirjan kirjoitti opettaja Unto Karhumäki.
Puolueeton osuuskauppa päätettiin perustaa. Perustamiskokouksessa käsiteltiin myös uuden osuuskaupan jäsenmäärää ja jäsenten keräystä. Kokous asetti osuuskunnan toiminnan alkamiselle sellaisen ehdon, että jäsenmäärä tulee olla vähintään 500. Tässä olikin melkoinen urakka, mutta Niilo Rautakoski ja Oskari Kurkela veivät sen kunniakkaaseen päätökseen kiertäen kokokesäkauden 1928 talosta taloon.
Kun tarvittava jäsenmäärä oli näin saatu kokoon, voitiin ryhtyä suunnittelemaan kauppatoiminnan aloittamista. Ensi töiksi käännyttiin Vihdin Maanviljelijäin Kauppa Oy:n ja Nummelan Talouskaupan puoleen tiedustellen, olisivatko nämä halukkaita myymään kiinteistönsä uudelle osuuskaupalle. Neuvottelut edellisen kanssa johtivatkin sitten tulokseen ja kauppakirja allekirjoitettiin huhtikuun 30. p:nä 1929. Vihdin Maanviljelijäin Kauppa Oy myi tällöin kaikki kiinteistönsä, kalustonsa ja tavaravarastonsa Osuusliike Auralle, joka miltei välittömästi pääsi aloittamaan toimintansa viidessä toimipaikassa, nimittäin Nummelassa, Vihdin kirkolla, Olkkalassa, Ojakkalassa ja Palojärvellä. Nimenomaan mainittakoon, että kauppayhtiön henkilökunta, toimitusjohtajasta alkaen, siirtyi jotenkin kokonaan Auran palvelukseen.
Huhtikuun 18 p:nä pitämässään kokouksessa hallintoneuvosto valitsi puheenjohtajakseen opettaja K. E. Ritvasen. Samassa kokouksessa valittiin liikkeen toimitusjohtajaksi joht. A. Huurre ja johtokunnan muiksi varsinaisiksi jäseneksi tilanomistajat Oskari Kurkela ja Lauri Palojärvi.
Auran liiketoiminta alkoi varsin ripeästi. Ensimmäisenä vajaana toimintavuonna myynti nousi 3,8milj. markkaan ja seuraavana vuonna lähes 6milj. markkaan. Toisena toimintavuotena Aura ryhtyi harjoittamaan myös teuraskarjan kauppaa ja liittyi samanaikaisesti Karjakunnan jäseneksi.
Vuonna 1930 tapahtumista on vielä syytä mainita toimitusjohtajan vaihdos 22.7. Johtaja Huurteen erottua hänen tilalleen valittiin E. Turkulainen Eurajoelta. Liiketoiminnan laajentuessa maatalouskauppaan, se aiheutti haasteita nuorelle osuusliikkeelle lama-aikana.
Liiketoimintaa laajennettiin 1931 avaamalla uusia liikkeitä eri puolelle Vihtiä ja Nurmijärveä. Lisäksi ostettiin Nummelan Kirjakauppa Oy Nummelasta.
Vuonna 1933 vaihtui toimitusjohtaja, kun Turkulaisen tilalle valittiin 10.6 Konsta Repo Haapamäeltä.
Konsta Repo toimistossaan.
Vuonna 1933 Aura meni osakkaaksi Laatuvilja Oy:n Nummelassa, jolle valmistui uusi viljamakasiini. Vuonna 1938 Aura luovutti kaksi myymäläänsä Nurmijärvellä sinne perustetulle osuusliikkeelle. Tämän jälkeen Auralla oli 7 sivumyymälää Nummelan lisäksi. Jo vuonna 1936 oli herännyt ajatus vanhan keskustoimipaikan laajentamisesta. Hallintoneuvoston nimittämä rakennustoimikunta: A. I. Salminen, Artturi E. Korckman ja K. Sammalkari tilasi SOK:lta laajentamispiirustukset. Aikansa piirustuksia tutkittuaan toimikunta päätyi ehdottamaan kokonaan uuden liiketalon rakentamista. Hallintoneuvoston hyväksyttyä asian, voitiin kevättalvella 1938 pyytää rakennustarjouksia. Toukokuun alkupäivinä tehtiin urakkasopimus Aug. Kotikosken kanssa 1.026.000mk hinnasta. Vanha puutalo myytiin poisvietäväksi ja uutta Erkki Huttusen suunnittelemaan liiketaloa päästiin rakentamaan syyskesällä.
Täytettyään 10 vuotta 1939 Aura saattoi ylpeillen esitellä jäsenkunnalleen ja vierailleen 6-osastoisen keskusmyymälänsä. Vanhassa toimitalossa sai nyt sijansa maatalousosasto. Sota-aika toi omat rajoituksensa, kun osa henkilöstöstä oli armeijassa. Toisaalta iso siirtolaisten määrä lisäsi asiakkaita. Välirauhan aikana liikevaihto nousi ensimmäistä kertaa yli 20mmk.
Sodan jälkeen 1945 Osuusliike Aura onnistui saamaan haltuunsa koko Laatuvilja Oy:n osakkeet. Säännöstelyn vähenemisen myötä alkoi tavarakauppa vilkastua. Liikevaihto nousi 1948 jo 181mmk. Vanjärvelle rakennettiin viimeinen uusi liike, joka valmistui 1949.
Osuusliike Auran historiikista 1929–1949 on koonnut Kimmo Salenius.
Osuusliike Aura rakensi uuden liiketalon 1966 Tuusan pellolle, nykyiselle Naarapajuntielle. Liiketalon avajaiset olivat 7.12.1966. Nykyaikainen tavaratalo tarjosi keskitettyä palvelua kaikille vihtiläisille. Rakennuksessa oli monipuolisen tavaratalon lisäksi Osuusliike Auran konttoritilat rakennuksen radan puoleisessa päädyssä. Huhdanmäen puoleisessa päässä oli Katriinakievari niminen baari ja Matkahuolto, sekä Nummelan Taksiasema ja Posti. Alakerrassa oli kokoushuone, johon tilaan vuonna 1971 perustettiin ravintola Hiisi. Alakerrassa oli lisäksi Auran maatalousosasto ja rautaosasto.
Asemantien kiinteistöön tuli vuokralaisia ja liikekiinteistö myytiin 1982 SYP:lle.
