Kuva Einesalon perheen albumista.
Leo Einesalo perheineen muutti Nummelaan 1953 ja perusti liha- ja ruokatavarakaupan Kukko-talon Vihdin Sähköyhtiön puoleiseen alakertaan. Einesalot muuttivat Tuomas Kukon vuokralaisiksi lehti-ilmoituksen perusteella.
Erland Kukko oli aikaisemmin pitänyt kauppaa talossa, mutta isä Tuomas päätti ottaa tilat itselleen ja jatkoi liikkeen pitoa. Einesalot eivät saaneet pitää kauan liikettään Kukko-talossa. Tuomas Kukko otti itselleen myös ruokakaupan, ja uskoi saavansa samalla myös asiakaspiirin, mutta asiakkaat menivät Einesalon mukana.
Kukon liikkeessä alkoi pian olla kovin hiljaista. Kun kauppias Kukolta kysyttiin, miten liike kannattaa, kuuluu hän jopa vastanneen: ”Aamupäivällä kävi yksi kysymässä kelloa, iltapäivällä oli vähän hiljaisempaa”.
Heikki Louhi tarjosi Einesalolle mahdollisuuden jatkaa ruokakauppaa omistamassaan Kanervala rakennuksessa Lohjantien varrella, ja sinne siirtyivät myös asiakkaat. Louhen räätälin verstaalla ja Einesalon ruokakaupalla oli yhteinen puhelin. Puhelimen vaihteen asennosta riippuen saattoi joko räätäli tai lihakauppias vastata puhelimeen ja siitä johtuu sanonta: Hiha (Louhi vastasi) & Liha (Einesalo vastasi).
Liikeyhdistelmästä Heikki Louhi käytti joskus myös nimitystä ”Rätti ja raato”.
Louhen talosta Einesalon lihakauppa siirtyi suurempiin tiloihin Jokisuun pesulakiinteistöön syksyllä 1964. Seuraavaksi liike siirtyi Ojakkalantien varrelle rakennettuun liiketaloon ja toinen myymälä Harjutien varteen rakennettuun liike- ja teollisuustilaan. Tämän 1967 avatun myymälän toiminta loppui 1970-luvulla.
Kuva Einesalon perheen albumista.
Einesalo rakensi vielä Lankilaan Honkatien varteen oman liikerakennuksen. Siellä oli myös iltaisin ja sunnuntaisin palveleva elintarvikekioski. Veikko Hellen kirjoittamat Leo Einesalon muistosanat julkaistiin paikallislehdessä syyskuussa 1992.
Leo Einesalon muistolle
Paikallislehdessä julkaistu syyskuussa 1992
Teksti: Veikko Helle
Leo Einesalo tuli Vihtiin ja Nummelaan Viipurista. Hän oli Sorvalin Veikkojen poikia, joka tuli usein esiin, kun urheilusta puhuttiin. Leo oli urheilumies. Niin kuin jalka- ja jääpallo usein ovat harrastajalleen rinnakkaislajeja, niin ne olivat hänellekin. Nuoruudessaan hän pelasi Suomen jääpallomaajoukkueessa ja kuului mm. TUL:n mestaruusjoukkueeseen. Nummelaan tultuaan hänen oli jääpallosta olosuhteista johtuen luovuttava, mutta jalkapallo kävi päinsä täälläkin. Tähän lajiin hän oli innostamassa nuoria poikia ja pelasi itsekin, kunnes siirtyi sittemmin erotuomarin tehtäviin. Juuri noina vuosina koki paikallinen palloilu täällä nousunsa ja harrastus elää virkeänä vieläkin. Leo Einesalo oli Nummelan Kisaajien keskeisiä jäseniä ja merkittävä seuratoiminnan taloudellinen tukija.
Aktiivinen mukana oleminen yhteisissä riennoissa toi tehtäviä lisää ja yhä vaativampia. Nummelan työväenyhdistys Elon jäsenenä ja pitkän aikaa johtokuntaankin kuuluen hänet valittiin myös moniin kunnallisiin luottamustoimiin. Pöytäkirjat kertovat hänen tulleen ensi alkuun valituksi kunnan ammattioppilaslautakuntaan. Kiintymys toimintaan nuorten parissa pääsi tässä tehtävässä oikeuksiinsa, mutta eritoten urheilulautakunnassa, johon Leo niinikään valittiin jo 1960-luvulla. Lautakunnan pitkäaikaisena jäsenenä ja puheenjohtajana hän ehti tehdä merkittäviä palveluita vihtiläiselle liikuntatoimelle. Hänen ajaltaan on mm. Nummelan nykyinen urheilukenttä.
Vihdin kunnanvaltuustoon Leo Einesalo valittiin ensikerran 1972 vaaleissa ja sen jälkeen useita kertoja uudelleen, joka sekin oli erityinen osoitus siitä luottamuksesta, jota hän kuntalaisten yhteisten asioiden hoitajana nautti. Melkeinpä jo lähes täysipäiväiseksi kunnalliseksi luottamusmieheksi hän tuli, kun hänet monien entisten tehtävien lisäksi 1973 valittiin kunnanhallituksen jäseneksi. Tämä kunnalliselämässä tärkeä asema toi mukanaan hänelle runsaasti erilaisia edustuksia ja mukanaoloja lähes kaikilla kunnallisen toiminnan sektoreilla. Leo Einesalo oli tunnustettu kunnallismies.
Toimeliaan miehen elämään mahtui kuitenkin vielä muitakin tehtäviä. Menestyvä kauppias kutsuttiin myös pankin hallintoon. Leo Einesalo valittiin Vihdin – Karkkilan Osuuspankin johtokuntaan ja hän toimi useiden vuosien ajan myös sen varapuheenjohtajana. Vihdin rintamamiesveteraanit oli se taho, jolle häneltä liikeni paljon huomiota ja myös taloudellista tukea. Nummelan eläkkeensaajat tiesivät Einesalon elintarvikekauppoineen olevan se paikka, josta ei koskaan käännytetty ovelta takaisin, kun käytiin apua hakemassa. Leo Einesalo oli hyväntekijä.
”Mie olen Sorvalin poikii Viipurist”, vahvisti Leo joskus, vaikka kyllä hänen viipurilaisuutensa ja karjalaisuutensa muutenkin näkyi ja huomattiin. Leo oli leikinlaskija ja kujeilija. Ei hänen seurassaan murehdittu. Leo Einesalo oli ilonpitäjä.
Leo Einesalo ehti täyttää 70 vuotensa. Heikentyneen terveytensä vuoksi hän oli jo jättäytynyt syrjään monista tehtävistään. Niitä hoitavat nyt toiset, mutta hän on kyllä mies, joka muistetaan poismenonsa jälkeenkin.