Bodalew Astrid ja Orest – Nummelaan Kylähistoria

Nykyisen Huhdanmäentien varrella sijainnut Vaahteristo, 0.39 ha. kuului 1930-luvulla helsinkiläiselle hotelli Centralin ravintoloitsijalle Matilda Engmanille (1874). 1900-luvun alussa rakennettu huvila oli hänen kesäkotinsa, vakituisesti hän ei Nummelassa asunut. Matilda Engman kuoli 1939. Neiti Engmanilla oli kasvattitytär Astrid Cecilia Helgantytär Engman, ent. Andersson (1909 Myrskylä), joka nuoruudessaan oli ollut mm. lastenhoitajana Wreden perheessä Anjalan kartanossa. Astrid puhui suomen lisäksi ruotsia ja saksaa.

1930-luvun lopulla Keskuskadun varrella sijainneeseen hotelli Centraliin tuli Pariisista pianisti Orest Bodalew (1907 Pietari) ja tapasi siellä Astridin. Heidät vihittiin 1939.

Orest asui Vilma Patomäen luona kasvattina Viipurissa ja opiskeli Viipurin musiikkiopistossa. Myöhemmin Orest opiskeli mm. Pariisissa. Hän puhui venäjää, ranskaa, saksaa, ruotsia ja suomea. Perheen kieli oli suomi.

Orest Bodalew oli Chopin- spesialisti, mutta hän konsertoi vähän. Konserttivuosien jälkeen hän toimi opettajana Kansankonservatoriossa Helsingissä. Hän julkaisi metodinsa mukaisen pianokoulun, viiden sormen tekniikan mukaisen nuotiston.

Aina tyylikkäästi pukeutunut Orest Bodalew matkasi päivittäin linja-autolla työhönsä Helsinkiin. Nummelassa hänellä oli yksityisoppilaita. Siellä hän esiintyi eri tilaisuuksissa, vaikkei muuten pitänyt konsertteja. Kouluissa pidetyissä musiikkitapahtumissa hän soitti kevyempää musiikkia, kuten wieniläisvalsseja.

1940-luvun lopulla Orest Bodalew oli Suomen kulttuurivaltuuskunnan mukana itsenäisyyspäivänä konsertoimassa Moskovassa, missä hän säesti laulajatar Lea Pilttiä. Esiintyjät saivat palkkioksi mm. sokeria ja kirkasta viinaa. Niistä Orest yritti tehdä likööriä, mutta siitä tuli paksua hyytelöä, jota tarjottiin hienoille vieraille jälkiruokana. Väinö Purje oli kutsuilla auttamassa keittiön puolella. Vieraisiin kuului myös presidentin autolla tuotu Annikki Paasikivi, joka kuuluu todenneen: ”Koskaan aikaisemmin en ole syönyt lusikalla likööriä”.

Bodalewien perhe asui aluksi Helsingissä Fabianinkadulla, mutta muutti sotaa pakoon (1942-43) lopullisesti Nummelan Huhdanmäkeen. Noihin aikoihin Vaahteriston yläkerrassa asui myös Orest Bodalewin veli Juri (Jyri) Bodalew vaimonsa Elsan kanssa. Evakkona tullut Juri teki Nummelassa myyntiin kukkopillejä, pieniä joulutonttuja, savisia leikkikaluja sekä kaikenlaisia pehmoleluja.

Varsinaisia vuokralaisia ei Vaahteristossa ollut koskaan, mutta 1940-luvun loppupuolella saunakamarissa oli kesäasukkaana eläkkeellä ollut oopperatanssija Ferdinand Kosonen. Nivelreumainen Kosonen kävi talvikaudella päivittäin oopperassa hieromassa tanssijoiden sääriä. Myös https://www.nummela.info/purje-vaino-vaiski/>Väinön Purjeen seisomatyöstä väsyneitä jalkoja Ferdinand hieroi. Väinö kertoo oman ja vaimonsa https://www.nummela.info/louhi-ellin-ja-vaino/>Pirkon oopperaharrastuksen alkaneen juuri Ferdinand Kososen innoittamana. Kosonen antoi ystävilleen oopperalippuja ja nämä puolestaan saattoivat Ferdinandin näytöksen jälkeen kotiin Mikonkadulle.

Astrid ja Orest Bodalewin perheeseen kuului kolme lasta: René (1941 Helsinki), Marina, ”Molla” (1942 Helsinki) ja Ann-Marie, ”Pippe” (1949 Helsinki). Perheellä oli aina koira ja kissoja. Skotlannin paimenkoirien pentuja myös myytiin.

Astrid Bodalew muistetaan iloisena, puheliaana perheenäitinä, jolle riitti työtä talossa, kanalassa ja puutarhassa. Hän teki myös käsitöitä, joita antoi ystävilleen muistoksi. Leskeksi jäätyään Astrid-rouva kävi naapuritalossa auttamassa huonokuntoisen Niilo Hellen hoidossa. Heillä riitti juttelemista. Astrid asui vielä vuosikymmeniä Vaahteristossa lasten muutettua tahoilleen. 1980-luvun lopulla Astrid muutti kerrostaloon Naaranpajuntien varrelle. Vaahteristo jäi pitkäksi aikaa tyhjilleen. Astrid Bodalew kuoli 1996.