Karhumäenkuja 4 (Mäntylä)

Mäntylän entisellä Lohjantiellä sijainnut tontti siirtyi muurari Kontiolta seppä Långströmin vanhimman pojan Lauri Vilhelm Kallenpoika Långströmin (1903 Vihti) ja hänen vaimonsa Fanny Matilda Henrikintytär o.s. Nurmiston (1908 Vihti) omistukseen.

Heidät oli vihitty 1929. Avioliittonsa alkuvuodet he asuivat Laurin vanhempien suuressa talossa Toivolassa. Oma talo tien toiselle puolelle torin laitaan valmistui pari viikkoa ennen talvisodan syttymistä 1939. Perheen tytär Riitta Helena, nyk. Lehto syntyi 1940.

Lauri Långström työskenteli aluksi isänsä pajassa, mutta kun autot alkoivat yleistyä, hän hankki itselleen kylän ensimmäisen auton, Ford-merkkisen ja perusti autokorjaamon. Ensimmäinen korjaamo tehtiin 1928 isän pajan päätyyn. Siinä oli yksi sementtitiilistä tehty huone. Siinä Laurin nuorin veli Erkki jatkoi töitä, kun autokorjaamo muutti Toivolan tontilla omiin tiloihin. 1931 se erotettiin omaksi tontiksi nimeltä Autola.
Lauri Långströmin autokorjaamon mainoksessa 1929 vakuutetaan, että ”varman avun kaikki saavat. Ylimonttööri on taitava ja kokenut autoteknikko, joka pahimmatkin viat älyää, ja apureita on riittävästi.”
Veikko Helle on kertonut, että kilpailumatkoilla liikuttiin paljon myös Lauri Långströmin ”viiksihopalla”.
Urheiluseuran Kisaajien johtokunnassa Lauri Långström oli vuodesta 1921, ensin taloudenhoitajana, jäsenkirjurina tai rahastonhoitajana, 1927 varapuheenjohtajana, sitten jäsenenä 1935 asti. Långström oli nuorempana mukana myös Työväenyhdistys Elon näyttämötoiminnassa.
Laurin harrastuksiin kuului myös vapaapalokuntatyö. Nummelan VPK:n jäseneksi hän liittyi aivan ensimmäisten joukossa 1927. 1933 hänet valittiin veljensä Arvon kanssa ruiskumestariksi ja 1934 hänestä tuli VPK:n hallituksen puheenjohtaja pariksi vuodeksi.
Långströmin tytär Riitta Lehto, o.s. Långström asui Mäntylä-talossa. Tytär on kertonut isästään tarinan:”Automönttöörin autot hankittiin käytettyinä ja merkki oli yleensä Ford. Niistä erityisen tärkeä oli Fordson-merkkinen pakettiauto, jolla tehtiin lomamatkoja Suomen Lappiin ja aina Norjaan asti. Fordson palveli hyvin monta vuotta. Lauri kutsui sitä ”Maanteitten partaveitseksi”. Viimeinen auto oli Fiat-600, jolla hän ajoi kuolemaansa saakka.”