Perustaminen ja alkuvuodet  

Nummelan palokunnan perustava kokous pidettiin 28. päivänä toukokuuta vuonna 1928. Asia vahvistettiin Nummelan Seurojentalolla pidetyssä kokouksessa 15. päivänä kesäkuuta samana vuonna.

Ensimmäinen hallitus valittiin kokouksessa 27.6.1928.

Vuonna 1929 päätettiin hankkia palokunnalle miesvoimin toimiva ruisku varustettuna imu- ja paineletkulla.

Ruiskun toiminta oli alussa ilmeisesti erittäin hankalaa. Alkuvaikeuksien jälkeen ruisku toimi moitteettomasti aina vuoteen 1946 saakka.

Syyskuussa 1931 pidetyn kokouksen ensimmäinen pykälä kertoo: Päätettiin teettää ns. suurempi palokaivo Nummelan keskipisteelle, Vihdin Työväen Osuuskaupan tontille.

Vuonna 1937 Vihdin kunta oli jaettu kuuteen sammutuspiiriin.

Sotatilasta johtuen ei Nummelan VPK:n toiminnasta ole pöytäkirjoja ajalta 1937 – 1946. Ensimmäinen sodanjälkeinen VPK:n hallituksen kokous pidettiin Nummelan Työväentalossa maaliskuussa 1946.

Toukokuussa 1946 hallitus käsitteli moottoriruiskun hankkimiskysymystä. Saman vuoden lokakuussa merkittiin pöytäkirjaan, että Nummelan VPK oli saanut käyttöönsä Vihdin kunnan omistaman ESA – merkkisen moottoriruiskun.Tämän johdosta käännyttiin Lauri Långströmin puoleen pyytäen, että hän antaisi sijoittaa ruiskun talven ajaksi autokorjaamoonsa. Letkua ruiskuun hankittiin Viipurin kaupungista. Bensiinin ostolupa päätettiin anoa yhdelle astialle.

Vuonna 1947 ryhdyttiin puuhaamaan VPK:lle letkunkuivaustornia. Tornin rakentaminen ei kuitenkaan toteutunut.

Ensimmäisen paloauton hankintaan ryhdyttiin jo vuonna 1951, mutta auto saatiin vasta vuonna 1956. Auto oli vuoden 1937 mallinen Ford- kuorma-auto. Se muunnettiin omin talkoovoimin palokunnan käyttöön sopivaksi. Auto oli käytössä vuoteen 1961 saakka, jolloin se luovutettiin Ojakkalan VPK:lle. Tilalle hankittiin Bedford – merkkinen, vesisäiliöllä varustettu paloauto.

Vuonna 1959 alettiin suunnitella uutta paloasemaa. Pieni kalustovaja Nummelan ensimmäisen torin laidalla ei enää riittänyt monipuolistuneen kaluston säilytykseen ja huoltoon. Vuonna 1960 valmistuneesta paloasemasta ja sen rakentamisvaiheista on kerrottu Nummelan ensimmäisen torin (Lohjantie) kohdalla.

Paloaseman tontin vuokrasopimus allekirjoitettiin Vihdin kunnan kanssa ja tammikuussa 1960 saatiin poikkeuslupa ja rakentaminen voitiin aloittaa. Työ tehtiin suurimmaksi osaksi talkootyönä, koska palomiehistä löytyi melkein kaikkien ammattien edustajia. Asema vihittiin joulukuussa 1960. Paloasemarakennuksessa oli myös eräänlainen talonmiehen asunto.

Vihdin kunta osti vuonna 1974 Lauri Långströmin omistaman autokorjaamokiinteistön. Siinä aloitettiin välittömästi muutostyöt rakennusten saattamiseksi VPK:n tarvetta vastaavaan käyttöön. Palokuntalaiset ahkeroivat muutostöissä, tietenkin talkoohengessä. Uusittuihin tiloihin päästiin muuttamaan jo seuraavana vuonna. Niinpä palokuntalaiset pääsivät ensi kertaa nauttimaan omista sauna- ja peseytymistiloista.

Vihdin kunta alkoi suunnitella vuonna 1996 uutta pääkirjastoa. Rakennus tulisi niin lähelle paloasemaa, että palokunnan työn pelättiin vaikeutuvan. Alkoi pitkällinen, ajoittain melko vilkaskin keskustelu uuden paloaseman tarpeellisuudesta ja varsinkin sen sijaintipaikasta. Uutta paloasemaa alettiin suunnitella Kenttälän teollisuusalueelle. Sen rakentaminen edistyi ripeästi ja uusiin tiloihin päästiin muuttamaan jo vuoden 1998 syyskuussa. Uudella asemalla toimi myös Vihdin kunnan vakinaisen palo- ja pelastustoimen yksikkö. Nyt koko pelastustoimi on osa Espoon Aluepelastuslaitosta.

Koulutustoiminta

Lisääntyneiden sammutus- ja avunantotehtävien vuoksi alettiin panostaa koulutukseen entistä enemmän ja siksi valittiin koulutustoimikunta. Kauppias Leo Einesalo lahjoitti ikuisesti kiertävän kiertopalkinnon, Leksan pytyn. Pyttyyn kaiverretaan vuosittain aktiivisimman harjoituksissa kävijän nimi. Nimen saaminen pyttyyn vaatii jokaiseen maanantaiharjoitukseen osallistumista.

Kilpailutoiminta

Palokuntalaiset ovat pitäneet hyvää fyysistä kuntoaan yllä säännöllisten harjoitusten lisäksi erilaisilla kilpailuilla. Ensimmäiset hiihtokilpailut pidettiin 12.3.1933. Hiihtokilpailuissa ja pilkkikisoissa on mitelty mestaruuksista myös Vihdin kunnan muiden VPK:n kanssa.

Kansainvälinen kilpailutoiminta aloitettiin vuonna 1963. Ensimmäinen matka suuntautui Ranskassa sijaitsevaan Mulhouseen. Kilpailujoukkueeseen kuului omien palokuntalaisten lisäksi ainakin kaksi Vihdin VPK:n jäsentä. Muistona matkasta on mitali palkintokaapissa. Vastaavia kilpailumatkoja tehtiin neljän vuoden välein useihin silloisen Euroopan maihin. Matkoja kertyi kaikkiaan kymmenen. Mukana oli myös kannustamassa uskollisten palokuntaystävien joukko.

Muu toiminta

Palokunnan perinteinen juhannusjuhla

Palokunnan järjestämiin perinteisiin tapahtumiin kuului kauan juhannusaaton vietto tanssilavalla. Sodan jälkeen juhannusjuhla pidettiin Heikinmäen lavalla ja viimeksi palokunnan omalla lavalla, joka sijaitsi nykyisen Lohjantien ja Kappelitien risteyksen tuntumassa. Tuo ahkerasti käytössä ollut lava tuhoutui pikkupoikien tupakanpoltosta syttyneessä tulipalossa heinäkuussa 1957.

Enäiltamat

Nummelalaisten järjestöjen yhteisen kesäjuhlatapahtuman, Enä-iltamien, järjestelyissä VPK oli mukana alusta loppuun asti, eli yhteensä kahtenatoista kesänä, vuosina 1975 – 1986. Iltamat järjestettiin Nummelan lentokentällä ja niissä kävi vuosittain tuhansia ihmisiä. Juhlien taloudellinen merkitys palokunnalle oli tärkeä ja jäsenistön työpanos valtava.

Palokunnan mökki

Vuonna 1967 johtaja Viljo Kuula lahjoitti omistamansa Hannansaaressa, kansanomaisesti Raatosaaressa, sijainneen  kesämökin palokunnalle. Mökki oli siirrettävä pois saaresta ja uutta paikkaa anottiin kunnalta. Paikka saatiin kunnan omistamalta maalta  Pääkslahdesta,  Kylmänojan rannasta. Siirto suoritettiin kevättalvella jäitse. Mökki rakennettiin uudelleen ylös ja sitä on jo laajennettu ja remontoitukin. Se on palvellut ahkerasti palokuntalaisia kesäajan virkistystoimintapaikkana.

Poikaosasto > Nuoriso-osasto

Palomiesten toiminnan rinnalle perustettiin vuonna 1958 poikaosasto. Poikaosaston sääntöjen ensimmäisen pykälän mukaan: “Tarkoituksena on  koota kasvuiässä olevia 10 – 16-vuotiaita poikia vapaaehtoisen palokuntatyön piiriin, jossa heitä heidän ikäkaudelleen soveliailla harjoituksilla, oppitunneilla ja muilla kasvatuskeinoilla totutetaan tosi rehtiin palokuntalaishenkeen. Antaa heille perustavaa laatua olevat palokuntalaistiedot ja taidot, kartuttaa ja kohottaa heidän kansalaistaitojaan ja tietojaan, sekä kehittää heitä myöskin fyysisesti. Osastossa tulee vallita hyvä järjestys ja oikeudenmukainen kuri”.

Sittemmin myös tytöt ovat kiinnostuneet palokuntatyöstä ja ovat tasavertaisina mukana toiminnassa. Osaston nimi muutettiinkin vuonna 1987 Nuoriso-osastoksi.

Naisosasto

Palokunnan toiminnassa huomattiin olevan paljon sellaisia huoltotehtäviä, joita naisosasto voisi hoitaa. Naisosasto perustava kokous pidettiin 21.04.1959. Naisosaston pääasiallinen tehtävä on ns. muonitushuolto. Hälytystehtävät jatkuvat usein tuntikausia, jopa pidempiäkin aikoja, silloin naiset kutsutaan töihin. Kahvit, voileivät ja lämmin keittokin valmistetaan nautittavaksi paloasemalla tai kuljetetaan tarvittaessa maastoon palopaikalle.

Paloasemalla järjestettävien koulutustapahtumien, vierailujen ja yleisölle suunnattujen opastustilaisuuksien kahvitukset ja tarjoilut kuuluvat palonaisten tehtäviin.

Valtakunnallista 112-päivää vietetään vuosittain 11. helmikuuta. Päivän aikana järjestetään yleisölle opastustilaisuuksia. Näissä palonaiset ovat olleet aktiivisesti mukana.

Veteraanikerho

Pitkään palokuntatyössä mukana olleet, ikääntyvät miehet ja myös naiset perustivat 90-luvulla veteraanikerhon. Kerhon tarkoituksena on tukea ja edistää VPK:n toimintaa sekä yhdistää jäseniä, jotka ovat jääneet tai jäämässä pois aktiivisesta toiminnasta.

Reijo Jalava ja Sirkka Järvensivu ovat koonneet tiedot Nummelan VPK:n 40- ja 75-vuotishistoriikeista, sekä palokunnan pöytäkirjoista. Kuvat VPK:n arkistoista ellei muuta mainita.