Haapaniemen, alunperin 0.8 ha. tontin päärakennus sijaitsi Asemantien varrella. Haapaniemi ympäröi kahdelta sivulta Albertinkadun ja Asemantien kulmassa olevaa kauppias Kalle Tainion omistamaa Haapalaa, jonka pohjoispuolella Haapaniemi ulottui Albertinkadulle asti.
Haapaniemen tontilla asui 1800-luvun lopulla Matts Johan Fredrik Brofeldt (Brofelt) (1835 Pyhäjärvi) perheineen.
Johan Brofeldt piti aseman tienoon kestikievaria, majataloa, mistä sai hevoskyydin. Muita Nummelan kestikievarinpitäjiä olivat tuolloin kauppias A. Sjelfman, leipuri Kaarle Suomi ja kauppias Abraham Törmänen.
Kestikievarinpitäjä Johan Brofeldt, joka ilmeisesti toimi myös asemamiehenä, kuoli vuonna 1915. Hänen vaimonsa Sofia Vilhelmiina Tallgren (1839 Vihti) kuoli vuotta aiemmin.
Heillä oli kaksi tytärtä, Aina Vilhelmiina (1865 Helsinki) ja Hilda Adele Vilhelmiina (1875 Vihti). Tyttäret, joita kylällä kutsuttiin Brofeldtin neideiksi, jäivät asumaan Asemantien taloon.
1921-1922 sekä Haapalan että Haapaniemen varaajaksi, omistajaksi on merkitty kauppias Kalle Tainio, joka tuolloin ilmeisesti sai haltuunsa vain Haapalan alueen. Tästä alkoi monia vuosia jatkunut rajariita tonttinaapurusten kesken.
Rajariitaa puitiin käräjillä. Brofeldtit voittivat asian 1925. Välirikko naapureiden kanssa oli kuitenkin niin täydellinen, ettei Tainion kaupassa asioitu, eivät edes kesävieraat solidaarisuussyistä uskaltaneet sinne mennä. Vain lapset piipahtivat joskus hakemassa Tainion limonaadia.
Vain yhdeksi päiväksi tehtiin sovinto. Kun Fanny Tainio täytti 50 vuotta 1932, häntä käytiin onnittelemassa. Vasta Aina Brofeldtin kuoltua vuonna 1941 nuoremmasta sisaresta, Hildasta, joka jo aikaisemmin olisi ollut myöntyväisempi seurustelemaan naapureiden kanssa, tuli hyvä ystävä heidän kanssaan.
Hilda Brofeldt asui Haapaniemessä kuolemaansa asti 1959. Hän myi kiinteistön Lampi-nimiselle perheelle. Ostajat olivat ilmeisesti Hildan vanhoja tuttuja ja Hilda sai jäädä asumaan alakerran kamariinsa uusien omistajien tullessa taloon. Myös kaikki irtaimisto jäi ostajille.
1962 huonokuntoisessa talossa asui muutamia nuoria miehiä, mm. Alangon pojat, jotka olivat töissä Laakson puusepänverstaalla. Talon omisti tuolloin Heikki Louhi. Hän rakennutti myöhemmin kivitalon Asemantien varrelle, nyk. Pisteenkaareen kulmatontille. Alangon pojat muuttivat siihen.
( Helmikuussa 2002 Haapaniemen tontin omistajiksi on merkitty Helli Annikki Holi, Veikko Ensio Räsänen, Timo Tapio Holi ja Enja Orvokki Holi.)
