Yksi Väinölän talon omistajista kauppias Wejberg ei itse asunut talossa. Vuokralaisista oli aiheutunut harmia, joten hän pyysi maanviljelykoulutuksen saanutta lankoaan Frans Einar Östermania (1894 Siuntio) hoitamaan taloaan. Österman oli ammatiltaan karjanostaja ja teurastaja. Östermanin vaimo Eini Ingrid Ulrika (1893 Sammatti) ei olisi halunnut muuttaa pois perheen Lohjan talosta. Östermanit muuttivat kuitenkin Nummelaan 1932.

Perheen lapset olivat: Terttu (1921 Bromarv), Raija Marjatta (1923 Bromarv), Ritva Onerva (1926 Lohja) ja Risto Henrik (1930 Lohja), Tarja Vellamo (1932 Vihti) ja Harri Einar (1939 Vihti).

Terttu muutti aikuisena Saloon, missä hän työskenteli apteekissa. Raija työskenteli Vihdin Sähkö Oy:n kirjanpitäjänä. Avioiduttuaan nummelalaisen Risto Salon kanssa 1951, he muuttivat Lahteen.

Insinööri Risto Österman asuu Lohjan Kirkniemessä. Hän oli Lohjan kalkkitehtaan palveluksessa. Tarja Österman, myöh. Matikainen on sairaanhoitaja. Hän asuu Lohjalla. Insinööri Harri Österman on toiminut Imatran Voiman turvallisuuspäällikkönä ja asuu Espoossa.

Kun lapset halusivat rahaa, piti Frans-isän kanssa puhua ruotsia. Österman ja naapurissa asunut Akseli Westerman lukivat yhdessä tilaamaansa Västra Nyland- nimistä sanomalehteä. Kotona Östermaneilla puhuttiin suomea.

Ritva ja Risto olivat nuoruudessaan kesätöissä Nissolan tilalla. He perkasivat puolen kilometrin mittaisia juurikassarkoja, panivat hernettä laposille ja nostivat sokerijuurikkaita. Jäisten sokerijuurikkaan naattien katkominen kysyi voimia. Kaikki työ merkittiin vihkoon ja työkirja vietiin kouluun.

Ritvan opettajana oli Kalle Oskari Koskinen. Tuolloin koululaiset keräsivät kansalaisilta rahaa vastaperustettuun Kulttuurirahastoon. Ritva ajoi polkupyörällä Ali-Rostille ja Kuikulle asti saadakseen tavoitteena olleen 10 markkaa. Ritva muistaa että Kuikun silloinen pehtoori Tauno Terkomaa antoi 20 markkaa. Hyvin tehdystä työstä opettaja Koskinen vei Ritvan kotiinsa ja siellä tarjoiltiin kahvit. Ritva sai Kulttuurirahastolta lahjaksi kaksi kirjaa, Helkavirret ja Merkkimiestemme äitejä.

Ritva ajoi miesten pyörällä tangon välistä aina kirkonkylään asti päästäkseen elokuviin Raasakkaan, työväentaloon.

Sotavuosina Ritva oli pikkulottana. Käydessään Vihdin yhteiskoulua hän asui isossa pappilassa kirkkoherra Oravalan perheessä. Koulun jälkeen Ritva työskenteli Luontolan terveyskylpylän konttorissa. Frans Östermanin kuoleman jälkeen Ritva asui pari vuotta Luontolan ”Tyttöläksi” kutsutussa retkeilymajan rakennuksessa. 1952 hän avioitui taiteilija Kaapo Rissalan kanssa. Pariskunta asui Hiidenkivi-nimisessä kodissa harjun toisella puolella.

Frans Österman kuoli 1947 . Hänen vaimonsa sekä nuorimmat lapset palasivat omaan taloon Lohjalle 1949. Väinölän talo jäi tuolloin tyhjilleen.