Arvo Vaajoki oli etevä metallialan työmies, viilaaja ja peltiseppä. Hän kävi töissä Helsingissä. Harjanteella asuessaan Arvo teki kotonaan myös kynttilöitä, joita Sainion liikeyrityksen välityksellä myytiin eteenpäin. Töihin kuljettiin ensin linja-autolla. Auto perheeseen hankittiin 1970-luvulla. Samassa työpaikassa, Oy Tools Oy Ab Arvo työskenteli eläkeikään asti.
Arvosta kyläläiset ovat sanoneet ”Hän teki mitä tahtoi, muut mitä osasivat”. Hän rakensi perheen kesämökin ja toisenkin Hiidenveden rannalle Pääkslahteen. Hän oli myös Nummelan paras grillaaja. Taimi-vaimon kanssa Arvo kuuluu tehneen jopa piparkakkutalon. Innokkaalla metsästäjällä oli aina ajokoira. Kun Arvo lähti metsälle ystävänsä Kauko Kallion kanssa, Taimi-rouva kuuluu tokaisseen:
”Lähtivät taas risuja sotkemaan”.
Saunarakennus Rysälahden rannassa. Taustalla näkyy VR-junanvaunu, joka oli perheen ensimmäinen majapaikka RysälahdessaNummelan Kisaajien johtokuntaan Arvo kuului muutaman vuoden ajan. Nyrkkeilyä hän harrasti kilpatasolla. Työväentalolla hän veti pikkupoikien voimisteluryhmiä. Hän piti ryhmässä hyvän järjestyksen.
Taimi Vaajoki työskenteli saumaajana Olavi Sainion yrityksessä Sentraalipolun Kuuselassa. Firmassa lämpösaumattiin urakkatyönä mm. sadetakkeja, tehtiin kernipeitteitä ja alustoja, ”toppapusseja”, pusseja autonakun suojaksi jne.
Ennen Sainion firman siirtymistä Helsinkiin, saumattiin sadetakkeja teollisuuskoneella myös Vaajoen talon yläkerrassa. Taimin käly Eeva Salenius, o.s. Laakso kävi pakkaamassa. Etätyönä tehtiin myös lasten ”pissahousuja” sekä ”modernin vallankumouksellisia” laihdutuspöksyjä.
Sainion yrityksen pikkujoulut
Taimi Vaajoen lähimmät työtoverit, takana johtaja Olavi Sainio ja Irja Kallio, Annikki Långström, Taimi Vaajoki, Sirkka Koivunen ja Liisa Pircklén
Lounastauolla Sainion verstaan pihalla Aune Syrjälä, Liisa Pircklén, tunnistamaton, Sirkka Nieminen, Irja Kallio ja Taimi Vaajoki. Edessä Irmeli Vaajoki ja takana Marjut VaajokiIrja Kallio ja Taimi olivat monivuotisia työtovereita. Irjan mukaan Taimi oli ihana ystävä, huumorintajuinen työkaveri. Taimi oli Sainion firman ”sielu ja moottori”. Taimi siirtyi firman mukana Helsinkiin töihin. Hyvä työnantaja maksoi Taimille 57-vuotiaana varhaiseläkkeen. Tuolloin yrityksen tuotevalikoima muuttui. Ryhdyttiin tekemään erilaisia kansioita, valokuvataskuja tms.
Taimi oli myös nopea mustikanpoimija. Kun Taimi ja Irja menivät metsään, Taimin kori oli hetkessä täynnä. Taimi oli erinomainen käsityöihminen. Olemukseltaan Taimi oli liikunnallinen ja osallistui Rientolan voimistelupiireihin. Hän oli kova hiihtämään ja kävelemään ja hän käveli myös käsillä pitkiä matkoja.
Omakotitalosta Taimi ja Arvo muuttivat 1989 rivitaloon Haltiapolulle.
Arvo kuoli 1996. Taimi asui elämänsä viisi viimeistä vuotta Vihdin Hopearinteessä ja kuoli 2010.
Marjala myytiin pankille ja tuolloin taloon tuli vuokralaisia. Myöhemmin kiinteistö siirtyi rakennusliikkeen omistukseen. 2004 tälle ja Nummikodon naapuritontille valmistuivat As. Oy Nummelan Kanervan kerrostalot.