Pisteenkaari 3 (Työväentalo Rientola) – Nummelaan Kylähistoria

Nummelan työväentalon, vihkiäiset pidettiin 26.7.1908.

Nummelan Työväenyhdistys Elon jäsenillä oli syntynyt yhdistyksen perustamisen 1905 jälkeen ajatus oman talon hankkimisesta. Tonttimaan saaminen tuotti aluksi vaikeuksia. 1907 Tuusan tilan omistaja Kalle Sammalkari suostui vuokraamaan yhdistykselle nykyisen tontin, joka nimettiin Rientolaksi. Noin neljänneshehtaarin kokoisen alueen vuokra oli 45 mk vuodessa. Sopimus tehtiin viideksikymmeneksi vuodeksi. 1928 tontti ostettiin omaksi kymmenellä tuhannella markalla.

Hirsirakenteisessa rakennuksessa oli eteisaula ja suuri sali, molemmilla pitkillä sivuilla ikkunoita, sekä näyttämöosa, ravintolatila ja keittiö. Ikkunat ja ovet oli valmistanut naapurissa asunut puuseppä Saarni. Salin päällä oli parvi, missä alkuvuosina oli ”narikka”. Sinne oli alunperin kahdet rinnakkaiset portaat, toisia kuljettiin ylös, toisia alaspäin. Avoparvelta näki alakerran tapahtumat. Yläkerrassa oli hellahuone vahtimestarin asuntona. 1956 yleislakon aikana Nummelan rakennusmiehet tekivät entisestä yläkerran narikasta vahtimestarin asuntoon lisätilaa. Vahtimestari Holopaisen pojat ainakin nukkuivat siellä.

Lippuluukku oli eteisessä saliin johtavan ja portaisiin vievän oven välissä. Itse myyntikoju oli salista erotettu tila, mihin kuljettiin salin puolelta.
Myöhemmin vaatteet säilytettiin alaeteisen narikassa. Eteisessä oli myös komerotilaa.

Salin peräseinällä oli aluksi punaisesta tiilestä muurattu isohko uuni, jossa oli kiuaskivet. Rakentajat ajattelivat, että kivet varaavat lämpöä pitemmäksi aikaa. Uunin oli muurannut Arolassa asunut muurari Amnell. Myöhemmin uuni korvattiin peltikuorisella pyöreällä uunilla. Eteistila oli aina talvella kylmä.

Pienessä keittiössä oli suuri puuhella. Käytössä oli kauan kahvipannu, jossa oli pitkä kaatotorvi ja sen päässä hana. Keittiöön oli oma sisäänkäynti Kuuselan tontin puoleiselta sivulta. Buffetissa oli oma pystyuuni.