Keskikuja 2 B

Nummelan matkustajakodin rakennuksella on historiansa aikana ollut monia omistajia. Talon rakennutti Rauni (Ragnhild) Lindroos, myöh. Kansanaho. 1938 hän osti Niilo ja Helvi Hellen omistamasta Eroittajan tontista määräalan matkustajakodin rakentamista varten.

/><figcaption class=wp-element-captionMatkustajakodin portailla vasemmalla Anna Andström. Taustalla näkyy Vihdinseudun osuusliikkeen teurastamorakennuksen pääty silloisen Vesikansantien varressa
/><figcaption class=wp-element-captionTellervo Tylli ja Anna Andström tulossa Sellgrenin kutomolta Palojärveltä. Kuva: Anna Andströmin kokoelma
/><figcaption class=wp-element-captionMatkustajakodin portailla takana vasemmalla Pirkko Louhi, Anni ja Almus Nyman. Edessä Amanda Grönroos ja Kirsti Helle

Anna Vehman, myöh. Andström (1923) tuli 1939 töihin Rauni Kansanahon matkustajakotiin. Sitä ennen hän oli palvellut kesän ajan Luontolan kylpylässä. Matkustajakodin keittäjänä oli tuolloin ensin Minna Rantaniemi, sitten Fanny Turve, joka asui matkustajakodissa. Annakin asui Fannyn jälkeen jonkin aikaa talossa. Annan mielestä Rauni Kansanaho oli rehti, kipakka täti, hyvä ihminen. Hän itse työskenteli mieluummin pihalla ja puutarhassa. Miehensä kuoltua Rauni Kansanaho omisti useita taksiautoja. Niitä ajoivat mm. Kalle Miilumies, Väinö Heino ja Eero Finer.

Sodan aikana matkustajakodin katolla toimi ilmavalvonta. Talvisodan aikana talossa asui Helsingistä tulleita evakkoja, mm. juutalaisnaisia.

1941 lähtien Anna työskenteli Päivölän virkistyskodissa, mikä 1944 lähtien toimi saksalaisten sotilaiden sairaalana.

/><figcaption class=wp-element-captionKuvassa vasemmalla alkuperäisen Eroittajan rakennuttaja Matilda Lindgrén sekä veljentytär Rauni Lindroos

1942 Rauni Kansanaho avioitui uudelleen Pyhäjärveltä kotoisin olleen maanviljelijä Väinö Velinin kanssa ja muutti 1943 Ahmooseen maatalon emännäksi. Rauni Velin kuoli 1950.

/><figcaption class=wp-element-captionRauni Kansanaho ja hänen palveluksessaan olleet taksiautoilijat Väinö Heino ja Kalle Miilumies pihatöissä matkustajakodin Lohjantien puoleisessa päädyssä 1930-luvun lopulla. Kuva: Anna Andströmin kokoelma
/><figcaption class=wp-element-captionRauni Kansanaho matkustajakodin keittiön portailla. Rattaissa Kari Sundström. Kuva: Anna Andströmin kokoelma

Matkustajakodin hoitajiksi 1943 tulivat Anni ja Almus Nyman. Talossa asui silloin myös Annin äiti Amanda Grönroos.

1954 Annikki Pircklen, Lindgrénin mamman kummityttö ja Helvi Hellen kahvilan monivuotinen tarjoilija, perheen luottohenkilö vuokrasi matkustajakodin kolmeksi vuodeksi.

Kun Väinö Velin avioitui uudelleen, hän olisi halunnut muuttaa taloonsa, mutta vuokrasopimus vuokralaisen kanssa esti sen. Asuttuaan jonkin aikaa Vilho Laukkasen huvilassa, Velinit palasivat Ahmoon maatilalleen.

Väinö Velin myi tammikuussa 1957 matkustajakodin lahtelaiselle yrittäjälle Martta Lydia Johanssonille, joka miehensä Väinö Johanssonin suostumuksella myi tilan Inkeri ja Valle (Valfrid) Jokisuulle jo elokuussa 1957. 

Jokisuut asuivat matkustajakodin vanhassa osassa syyskuuhun 1964, jolloin uusi osa valmistui. Vanhassa osassa asui tämän jälkeen eri perheitä vuokralla 1.9.1972 sattuneeseen tulipaloon saakka. Tulipalossa tuhoutui matkustajakotikerros kokonaisuudessaan ja alakerta sisäpuolelta täysin. Palon jälkeen näihin tiloihin tehtiin kaksi liikehuoneistoa, sauna ja takkatupa.

/><figcaption class=wp-element-captionVasemmalta Pekka, äiti Inkeri, Arto, Timo ja isä Valle Jokisuu Arton rippipäivänä 1959

Jokisuut asuivat kiinteistön uudessa osassa 15.9.1971 asti, jolloin he muuttivat omakotitaloonsa osoitteeseen Lohjantie 29. Arto Jokisuu muutti silloin vanhempiensa entiseen asuntoon, missä hän asuu edelleen vaimonsa Outi Jokisuun kanssa.