Vihdin Sähkö Oy perustettiin vuonna 1919 huolehtimaan sähkönjakelusta Vihdissä. Yhtiö teki myös valtaosan alueen sähköasennuksista, laajentuen yritysostojen ja fuusioiden myötä Länsi-Uudellemaalle. Sähköyhtiöistä alettiin käydä kauppaa 1990-luvulla ja 1993 myös Vihdin Sähkö Oy myytiin, kun suurin yksittäinen osakkeiden omistaja Vihdin kunta päätti myydä osakkeensa. Uudeksi omistajaksi tuli Fortum (silloin vielä Imatran Voima). Yhtiö oli merkittävä vaikuttaja alueellaan. Henkilöstöä oli 140, asiakkaita 23.000 ja liikevaihto yli 100mmk.
Eino Ketolan vuonna 1994 kirjoittamasta Vihdin Sähkö Oy:n historiasta löytyvät seuraavat tiedot:
Heinäkuun 13 päivä 1919 kunnantalolla pidetyssä kokouksessa päätettiin osakeyhtiön perustamisesta ”erinäisillä edellytyksillä”. Listat laitettiin kiertämään osakkeiden koemerkintää varten ja väliaikainen toimikunta ajamaan hanketta eteenpäin.
Nummelan Seuratalolla 18.8.1919 pidetyssä kokouksessa laadittiin yhtiöjärjestys, jolle päätettiin hakea valtioneuvoston vahvistus.
Vihdin Sähkön varsinainen perustava kokous pidettiin 5.9.1919 Nummelan Seuratalolla. Kokouksessa olivat läsnä Vihdin kunnan edustajat Edvard Helle ja Artturi Hiidenheimo, sekä yksityisistä osakemerkitsijöistä F.Kinnari, K.Vinquist, J.G.Välimäki, Aksel Olin, Otto Salomaa, Lauri Palojärvi, Edvard Helle, A.Hiidenheimo, E.Kurkela, Gösta Malmgren, E.Lönnqvist, K.Pirkola ja K.Tainio, joka edusti myös Nummelan Talouskauppa Oy:tä ja Nummelan Puhelin Oy:tä.
Yhtiön 1. toimitusjohtajaksi valittiin Eemeli Kurkela, joka toimi tehtävässä vuoden 1922 alkuun. Yhtiöllä oli kaikkiaan 10 eri toimitusjohtajaa, joista pisimmän uran teki Lennart Saarinen vuosina 1949-1970.
Vihdin Sähkön rooli maaseudun sähköistäjästä energiayhteiskunnan rakentajaksi.
Vihdin Sähkö Oy:n perustamisvaiheessa keskeinen rooli oli Artturi Hiidenheimolla, joka alunperin kannatti kunnallisen sähkölaitoksen perustamista. Sisällissota ja sen jälkeinen vasemmiston tulo kunnallishallintoon mitä ilmeisimmin ohjasivat tilanomistajia yksityisen yhtiön perustamiseen vuonna 1919.
Kolmekymmentäluvun lopulle saakka ja monessa suhteessa vielä kauemminkin Vihdin Sähköosakeyhtiö oli nimenomaan tilanomistajien yhtiö. Sähkön saaminen ja käyttö edellytti yhteistoimintaa, kuten maatalouden rahoitus, maataloustarvikkeiden ostot tai maidon jalostaminen. Vihdin Sähköosakeyhtiö oli nuorimpana jäsenenä samassa sarjassa Vihdin Säästöpankin, Vihdin Osuusmeijerin ja Maanviljelijäin kaupan kanssa. Maailmansotien välisenä aikana yhtiöllä oli sähkönjakelun ohella poliittinenkin tehtävä, se tuki porvarillista järjestötoimintaa muuten vasemmiston hallitsemassa kunnassa.
Vihdin Sähkön johtokunta näki jo 1920-luvulla alueellisen yhteistoiminnan välttämättömyyden, koska oman pitäjän alueella ei ollut vesivoimaa ja turvevoiman käytöstä oli muualla varoittavia kokemuksia. Liittymällä yhteen Lohjan seudun teollisuuden ja alueen sähkölaitosten kanssa vihtiläiset onnistuivat hankkimaan Imatran Voiman korkeajännitejohdon Helsingistä Virkkalaan. Näin koko alueelle turvattiin vakaa, vesivoimaan perustunut sähkönjakelutoimitus vuosikymmeniksi.
Sähkön hyödyntäminen laajeni nopeasti. Sähkövalo tuli vaatimattomiinkin kotitalouksiin. Erilaisia sähkölaitteita oli markkinoilla jo yhtiön perustamisen aikoihin, mutta vasta kolmekymmentäluvulla ne alkoivat yleistyä. Jopa sota-aika merkitsi sähkön kulutuksen kasvua, kun pitäjän väkiluku lisääntyi ja halkojen puutteessa käytettiin lisälämmittäjiä.
Viisikymmentäluvulla maatalouden sähkönkäyttö muutti luonnettaan. Ensimmäisten leikkuupuimurien tulo alkoi loiventaa puimakoneiden moottorien elokuista kulutushuippua. Kotitalouden kulutus alkoi kasvaa pesukoneiden, televisioiden ja jääkaappien myötä. Yhtiön verkoston kannalta koko viisikymmentäluku kului sota-ajan aiheuttaman taantuman kiinniottamisessa. Pylväitä uusittiin, johtoja vaihdettiin, mutta ajan vaatimukset eivät antaneet rauhaa.
Sähkölämmityksen tulo 1960-luvun puolivälissä teki verkosta vanhanaikaisen kaikesta siihen uhratusta työstä huolimatta. Yhtiön omistuksesta kamppailtiin, uutta toimitaloa rakennettiin ja verkostoa vahvistettiin. Yhtiön pitkäaikaisin toimitusjohtaja Lennart Saarinen (1949-1970) sairastui vakavasti paineiden keskellä ja joutui jättämään paikkansa.
Toimitusjohtaja Juhani Sianojan kaudesta (1970-1982) tuli varsin dynaaminen. Vihdin elinkeinorakenteen muutos oli päässyt hyvään alkuun jo 1960-luvulla, mutta 1970-luku teollisti Vihdin. Sekä verkoston rakentamisessa, että urakoinnissa 1970-luku oli kiireistä aikaa. Yhtiö laajeni alueellisesti, kun Sähkövoima Oy fuusioitui siihen 1977 ja Pusulan Sähkö Oy:n verkosto ostettiin 1982. Sianoja menehtyi äkilliseen sairaskohtaukseen työnsä keskelle.
Jatkuva taloudellinen kasvu, yhtiön alueella tapahtunut väestön lisäys sekä voimakas rakentaminen tekivät mahdolliseksi sen, että alueellisesti suhteellisen pieni Vihdin Sähkö Oy saattoi toimitusjohtaja Pentti Ahosen kaudella (1983-1993) rakentaa verkoston lähes ”valmiiksi”. Yhtiön toimitilat uusittiin ja sähkölaitosteknologia sekä verkoston rakennuksessa että hallinnossa kehitettiin ajanmukaiseksi. Liikkeenjohdollinen ajattelu korvasi vanhat käsitykset sähköyhtiöstä ”yleishyödyllisenä yhteisönä”.
Vihdin Sähkön 25 viimeksi kulunutta vuotta ovat olleet sopeutumisprosessia korkean energiakulutuksen yhteiskuntaan. Kotitalouksien ominaiskäyttö moninkertaistui sähkölämmityksen vakiintumisen myötä.
Automaattinen tietojenkäsittely nosti sähkön laatuvaatimukset uudelle tasolle 1980-luvulla. Sähkölaitos sopeutui energiayhteiskuntaan, uuteen sivilisaatioon, joka perustui eri energiamuotojen korkeaan käyttöasteeseen ja sähköisiin tuotanto-, hallinto- ja kommunikointijärjestelmiin.
Kilpajuoksu ajan vaatimusten kanssa oli ollut jatkuvaa toisesta maailmansodasta lähtien. Erityisesti 1980-luvun investointi toiminnan edullisten ajoitusten ansiosta yhtiö oli teknisesti ja taloudellisesti hyvässä kunnossa ja siten saavuttanut oman aikansa, kun lamakausi pysäytti rakentamisen.
Uuden dynamiikan luomiseksi yhtiöllä oli valmius laajentua. Suurempien voimien liikkeessä ja värikkään tarjousprosessin jälkeen yhtiö osaksi sähkömarkkinoiden vallankumouksessa tulikin siirtyminen Imatran Voiman tytäryhtiöksi.
Sähköenergian jakelujärjestelmä on muutosten myötä entistä voimakkaampi. Ajan haaste on vaativa. Yhteiskunta ei ole koskaan aikaisemmin ollut niin kiinteästi sähköön sitoutunut kuin 1900-luvun viimeisinä vuosina.
Vihdin Sähkö Oy:n uusi rooli päätti paikallisesti hallitun sähköyhtiön 75-vuotisen historian. Yhtiön omistukseen sitoutuneet varat ja voimat vapautuvat seudun uuden talouselämän käyttöön. ”Vihrin Vilkku” oli menestystarina, jota yhtiön rakentajat jäivät muistelemaan hienoisella ylpeydellä.
Vuodesta 1995 vuoteen 2023
Vihdin Sähkön toiminta itsenäisenä yhtiönä loppui vuoteen 1995. Sisäasennus liiketoiminta henkilökuntineen siirtyi Tekmannille.
Muu henkilökunta yhdistyi Lohjan Sähkön ja Paloheimon Sähkölaitoksen kanssa muodostuneeseen alueelliseen sähkölaitokseen. Tähän yhdistyi vielä hetken päästä Hangon Sähkö ja Tuusulan Seudun Energia. Näin muodostui iso alueellinen sähkölaitos, joka käytti nimeä Elnova. Tässä isossa fuusiossa aika moni entinen Vihdin Sähkön työntekijä menetti työpaikkansa. Tämän yhtiön pääkonttori toimi Nummelassa, kunnes fuusiot jatkuivat ja 2003 syntyi Fortum Sähkönsiirto. Yhtiön toimialue oli lähes koko Suomi ja pääkonttori siirtyi Keilaniemeen. Verkostourakointi siirtyi 1995 Verkonrakentaja WIRE:n palvelukseen ja sen henkilökunta jäi alueelle.
Fortumin päätös luopua sähkönjakelusta 2013 aikaansai sen, että syntyi Caruna Oy, joka osti verkkoliiketoiminnan. Tämän yhtiön omistajaksi tuli pääosin ulkolaiset sijoittajat.