Väinölän tontti oli tuulinen. Enäjärveltä Naaranpajun peltojen toiseen päähän, aina Pillistöön asti, maisema oli aukea. Talvella pystytettiin ns. lumiaidat vastapäiselle Tuusan pellolle, nyk. Huhtatien ja laavutalojen paikkeille. Puhelinlangat ”ulvoivat” talon vieressä. Väinölän kohdalla sähkölinja oli kaapeloitu, mikä tuolloin oli harvinaista. Näin säästyivät talon rakentajan, puuseppä Karl Gustaf Paanasen istuttamat tienvarren suuret koivut.

Ennen Turuntien rakentamista Palojärveltä Nummenkylään kulki kaikki Lohjan ja Someron suunnalta tuleva Helsinkiin menevä liikenne Nummelan kautta. Melkein kiinni maantiessä ollut Väinölä oli todella meluisassa kohdassa.

Yksi talossa asuneista, teurastaja Frans Österman oli käynyt maamieskoulun. Perheellä oli vehnäpelto ja perunamaa sekä ryytimaa. Kaikki tuottivat hyvää satoa, sillä omasta teurastamosta saatiin tehokasta vaikkakin haisevaa lannoitetta. Kurkkusato oli aina niin runsas, että siitä käytiin vaihtokauppaa naapurien kanssa. Heiltä saatiin vaihtona sipuleja.

Sotavuosina Frans Österman hankki perunamyllyn, jolla voitiin jauhaa perunoita. Myllystä tullut massa puristettiin ensin säkkikankaan läpi ja pantiin sitten suuriin tiinuihin, joissa pesemällä tärkkelys saatiin irtoamaan ja painumaan pohjaan. Peseminen tapahtui ulkona kaivolla ja vaati monen päivän työn. Joskus oli jo niin kylmä, että aamulla jouduttiin rikkomaan jää veden pinnasta. Sitten massa kuivatettiin saunassa uunipellillä tai muulla tasolla. Pullon kanssa pyöritettiin kuiva massa hienoksi jauhoksi. Kun perunajauhoja oli tehty omaan tarpeeseen, lainattiin myllyä kyläläisille. Perunajauhon teosta huolehti perheen äiti. Hän oli käynyt Tampereen talouskoulun ja oli Kurkijoen meijerikoulusta valmistunut meijerska.

Ulkorakennuksen Naaranpajun Kulmala puoleisessa päässä oli sauna ja pukuhuone, sekä kanala, jonka alla oli suuri kellaritila. Keskellä rakennusta oli teurastukseen sekä nahkojen suolaamiseen käytetty tila, jonka alla oli myös kellari. Perheen lampaat ja siat olivat navettarakennuksessa, johon päästiin teurastamosta. Östermaneilla oli myös pikimustia Minorca-kanoja sekä komea Don Juan-niminen kukko. Navettakissoina oli hännätön valkoinen kissa ja sen pentu. Pihapiirissä oli myös kylmä vaja, mistä oli raput ylös käymälään. Lähinnä Pajulan saunaa oli puuliiteri. Suuren veto-ojan takana olivat Pajulan pellot.