QAZ_KUVA_[UUSIKUVAOTETTAVA]

Anna-Liisa ja Aarne Rosenqvist ostivat Tuusan isännältä Kalle Sammalkarilta 2500 m2 suuruisen tontin Vihdintien varrelta.

Vielä 1940-luvulla kiertävät romanit leiriytyivät tällä metsäisellä tontilla. Kun Rosenqvistit ryhtyivät rakentamaan taloaan, romanit siirtyivät viereiselle tontille, sitten aina seuraavalle, kun asutus laajeni. Alueen lapset leikkivät romanilasten kanssa ja romanien vaimoväki kävi pyytämässä vettä Rosenqvisteiltä.

1945 aloitettiin rakennusmestari Esko Säiläkiven suunnitteleman omakotitalon rakennustyöt. Rakentamassa oli Eino Salenius. Alkuvaiheessa apuna oli myös naapuri, seppä Lauri Sievinen.

Joulukuussa 1946 Rosenqvistit pääsivät esikoisensa Kaijan (1945) kanssa muuttamaan keskeneräiseen lautarakenteiseen taloon Vihtijärven Kuuselasta. Keittiö ja kamari olivat valmiit. Anna-Liisa Rosenqvist kertoo todenneensa ”Keittäjä tuli taloon”. Mies nimittäin työskenteli jo tuolloin  pajassaan. Olohuoneen lattialla oli vain sahanpurukasa, jolla vieraatkin istuivat. Hauskaa oli kuitenkin kaikilla. Ja olohuonekin valmistui kyllä aikanaan.

Aluksi talossa oli puulämmitys. Alkuperäiset tiiliset kakluunit sekä leivinuuni purettiin 1957. Taloon tuli öljylämmitys. Käyttövesi haettiin ensin Sievisen kaivosta, sitten saatiin johtovesi omasta kaivosta ja sen jälkeen kunnan vesijohdosta.
Alkuvaiheessa perhe kävi Sievisen saunassa. 1948 Eino Salenius teki pihalle saunan.

Aarnelan piharakennus. Kuva: Rosenqvistin perheen kokoelma

1960-luvun lopulla Eino Salenius ja Kauko Sassi rakensivat vielä yläkertaan asuinhuoneet. Alakerran eteisestä kulkivat portaat yläkerran pieneen eteiseen, mistä kuljettiin molempiin päätyhuoneisiin.

Anna-Liisa ja Aarne Rosenqvist perunamaalla 1958. Mukana vasemmalta lapset Satu, Rauno ja Reijo. Kuva: Rosenqvistin perheen kokoelma

Rosenqvistien tontilla on säilynyt tontin alkuperäisiä mäntyjä. Puutarhassa oli aluksi marjapensaita ja noin 40 omenapuuta, myöhemmin kymmenkunta.

Aarnela 1947. Kuva: Rosenqvistin perheen kokoelma