/><figcaption class=wp-element-captionTasangon tontilla olevat, Viertäjäntie 3:n talot. Kuva: Risto Lehtosen kokoelma

Mauri Lahden isä, Mauri hänkin nimeltään ja myös muurari ammatiltaan, oli tullut perheineen Nummelaan 1927 ja palannut Nummelle 1930. Perhe asui tuon ajan Huhdanmäentien varrella olevassa Kaunissaaressa.

Mauri Teodor Maurinpoika Lahti (1905 Nummi) avioitui 1929 Elli Maria Oksasen (1901 Nummi) kanssa. He asuivat ensin Kaunissaaren alapuolella olevassa, aluksi Anton ja Mimmi Metson, myöhemmin Viljo ja Margit Kuulan omistamassa Toivolassa.

1937 Lahdet ostivat Lehtosen perikunnalta 2500 m2 suuruisen tontin Huhdanmäen alueelta, nykyisen Viertäjäntien varrelta. Tasanko-niminen tontti oli alunperin lohkotti Nissolan maista.

Kaksikerroksista tiilitaloa ryhdyttiin rakentamaan omin voimin. Muurari Kalle Aaltonen oli hanttina. 1940 perhe pääsi muuttamaan taloon, missä aluksi oli kamari ja keittiö, myöhemmin alakerrassa keittiön lisäksi kaksi isoa huonetta. Teini-ikäisenä perheen vanhin poika teki yläkertaan itselleen huoneen. Yläkertaan suunnitellusta parvekkeesta kertoo talon julkisivussa ollut käyttämätön ovi.

Talon alla oli kallio. Siksi viemäristä saattoi keväisin nousta vettä kellarikerrokseen. Kellarikerroksessa oli varastotiloja ja myöhemmin valmistunut sauna. Saunasta kaivettiin oja viemäriin. Sauna lämmitettiin pienellä puumäärällä. Siellä sai hyvät löylyt. Kiukaalle sai heittää vettä vain ruokalusikallisen kerrallaan.

Oma kaivo oli pihassa, mutta jos siinä ei ollut vettä, sitä haettiin Ida Lindqvistin kaivosta. Vesijohtoa talossa ei ollut. Lämmitys hoitui Kuulan verstaalla tehdyillä pystyuuneilla. Myöhemmin talossa oli öljykamiina. Pihan ulkorakennuksessa oli puuliiteri, navetta ja ”pikkula” eli käymälä.

Elli ja Mauri Lahden perheen lapset olivat Raimo Veijo (1931 Vihti), Mikko Kalevi (1941 Vihti), Raija Helena, nyk. Aho (1944 Vihti).

/><figcaption class=wp-element-captionRaimo Lahti sekä nuoremmat sisarukset Raija ja Mikko. Kuva: Airi Arolan kokoelma
/><figcaption class=wp-element-captionRaija Lahti. Kuva: Airi Arolan kokoelma

Elli Lahti oli hiljainen kotiäiti, jolla oli kaunis puutarha. Hän oli käynyt talouskoulun ja innostunut siellä uusista, erikoisista kasveista, joita ei vielä tuolloin tunnettu. Hän kasvatti mm. salaattia ja papuja. Puutarhassa oli paljon hedelmäpuita, mm. luumuja ja kriikunoita. Pihalla oli hienot kukkapenkit ja sisällä komeat kasvit, joita naapuritkin kävivät ihailemassa. Kolmessa peltosarassa kasvatettiin perunaa ja vehnää. Mauri Lahti kasvatti kessua. Elli oli kova leipomaan mm. hapanleipää. Navetassa hän kasvatti vuosittain sian, lampaita, kanoja ja kaneja.

Vain nuoremmat perheenjäsenet osallistuivat huhdanmäkeläisten nimi- ja syntymäpäiväkutsuihin. Kylän yhdistyselämässä Lahdet eivät juurikaan olleet mukana. Mauri kuului kyllä työväenyhdistys Eloon, mutta ei osallistunut aktiivisesti toimintaan. Työnsä takia hän ei aina ollut edes omassa kylässä.

Mauri Lahti soitti haitaria juhlatapahtumissa. Kotona oli myös mandoliini, jota ainakin vanhin poika Raimo osasi soittaa. Talossa oli myös Maurin tekemä kaappimallinen levysoitin, jonka moottorinkin Mauri rakensi. Levyjä ei ollut paljon, mutta levyvalikoimassa oli joitakin tuolloin kiellettyjä levyjä, kuten ”Suutarin tyttären pihalla…” ja ”Vapaa Venäjä”.

Elli Lahden terveys heikkeni varhain. Lähes elämänsä loppuun asti hän saattoi olla kotona, vain yhden päivän hän oli sairaalassa. Hän kuoli 1953, jolloin Raija-tytär oli vasta 8-vuotias. Hän joutui pian huolehtimaan perheenäidin tehtävistä. Mauri Lahden sisar oli jonkin aikaa auttamassa.

/><figcaption class=wp-element-captionRaija Lahti Airilan pihalla. Kuva: Airi Arolan kokoelma
/><figcaption class=wp-element-captionKahvipöydän ääressä Airilassa Jouko ja Raakel Salenius sekä Raija Lahti. Kuva: Airi Arolan kokoelma

Muurari Mauri Lahti teki töitä ympäri Suomea ja joutui näin olemaan viikkojakin poissa kotoa. Hän oli erittäin arvostettu takka- ja hellamuurari. Hän työskenteli mm. rakennusmestari Erkki Saleniuksen työporukassa. Eräällä työmatkalla 1955 miehet joutuivat liikenneonnettomuuteen, missä yksi heistä kuoli heti ja Mauri Lahti loukkaantui vaikeasti. Hän menehtyi muutaman päivän kuluttua. Lapset jäivät vaille vanhempia.

/><figcaption class=wp-element-captionLahden perheen 1940 valmistunut omakotitalo. Kuva: Raija Ahon kokoelma
/><figcaption class=wp-element-captionNäkymä Viertäjäntieltä. Vasemmalla Velinin perheen talo Välimaa ja Lahden perheen talo Tasanko. Huhdanmäentien toisella puolella mäen rinteessä näkyy Ilomäen sauna. Siitä oikealle Viertäjäntien varressa Lauri Lehtosen Frigårdin sauna. Kuva: Airi Arolan kokoelma
/><figcaption class=wp-element-captionTasanko ja sitä vastapäätä Viertäjäntien toisella puolella Erland Kukon omistuksessa olleita tuotantorakennuksia ja vanha sauna. Kuva: Risto Lehtosen kokoelma