Lentolaivue 6:n pommituslentueen henkilöstö Nummelassa 29.8. 1941. Paria päivää myöhemmin lentue siirtyi Malmin kentälle. Kuva: SA-kuva

Joulukuun alkupäivinä tuli kuluneeksi 63 vuotta siitä, kun neuvostojoukkojen todettiin poistuneen Hangon tukikohdasta. Hangon totesivat tyhjäksi Lentolaivue 32:n lentäjät, jotka olivat 3.12. 1941 nousseet tiedustelulennolle Nummelan lentokentältä.

Hanko oli jouduttu Moskovan rauhassa 1940 luovuttamaan Neuvostoliitolle sotilastukikohdaksi ja neuvostoliiittolaiset olivat muodostaneet Hangon alueesta suhteellisen vahvan tukikohdan, jossa oli sotilaita ainakin 30.000, vahva tykistö: 174 tykkiä , 50 panssaria, 10-20 lentokonetta ja 7-13 vartio- ja moottoritorpedovenettä..

Välirauhan aikana Neuvostoliitto esitti Suomelle vaatimuksen kauttakulkuoikeudesta Hankoon pitkin Suomen rautateitä, suomalaisten oli taivuttava tähän vaatimukseen. Kauttakulkuliikenne alkoi 26.9.1940 ja jatkui aina 22.6.1941 asti, jolloin sota Saksan ja Neuvostoliiton välillä syttyi. Heti aamulla 22.6. avasivat venäläiset tykistötulen Hangon rintamalla, Merivoimien komentaja sai ylipäälliköltä luvan vastata tuleen. Tämän tapahtuman seurauksena katkaistiin kauttakulkuliikenne Hankoon.

Hyökkäyksestä Hankoon luovuttiin

Ylipäällikön ohje edellytti valmistautumaan tuhoamaan Hangossa olevat vihollisjoukot ja ottamaan alue suomalaisten haltuun. Toinen vaihtoehto oli ryhmittyminen puolustukseen. Hyökkäyksestä Hangon tukikohtaa vastaan luovuttiin, ja sota Hangon rintamalla oli asemasodan luontoista, taistelut olivat lähinnä tiedusteluhyökkäyksiä. Huomattava taistelu oli 26.7. käyty taistelu Bengskärin majakalla.

Syksyn 1941 aikana Hangon tulikohta joutui eristetyksi ja menetti merkityksensä ja tukikohdasta päätettiin luopua. Venäläiset laivat evakuoivat marraskuussa 15 000 sotilasta ja joulukuun alussa vielä 12 000 sotilasta Hangosta.

Vihtiläisiä Hangon rintamalla

Jatkosodan alkaessa vastasi puolustuksesta Hangon vuokra-alueen suuntaan Hangon ryhmä, joka oli Merivoimien komentajan alainen. Hangon ryhmään kuuluivat 17.D , johon kuuluivat JR 13, JR 34 ja JR 55 . Pioneeripataljoona 32, KevOs 19, Divisioonan tykistönä oli KTR 8. Hangon rintamalta 17.D (pl JR 55) siirrettiin Karjalan armeijaan 16.7. 1941 annetulla käskyllä.

Hangon ryhmään kuuluivat myös 4. Rannikkoprikaati, Linnoituspataljoona 18, Järeä Patteristo 1 sekä kolme Rajakomppaniaa: 11. RajaK, 21. RajaK ja 31. RajaK. Hangon ryhmää tuki Rannikkolaivasto sekä Lentolaivue 6.

Hangon ryhmään kuuluneissa joukko-osastoissa palveli 90 vihtiläistä tai sodan jälkeen Vihtiin muuttanutta henkilöä, joiden tiedot ovat Vihdin veteraanimatrikkelissa. Lisäksi vihtiläisiä palveli myös Lentolaivue 6:ssa , joka Nummelan lentokentältä käsin tuki Hangon ryhmää.

Kolme vihtiläistä kaatui Hangon rintamalla

Jatkosodan ensimmäinen vihtiläinen sankarivainaja on KTR 8:ssa palvellut tykkimies Pentti Manninen, joka kaatui 2.7. 1941 Skogbyssa, Pohjassa ja siunattiin 6.7. Vihdin sankarihautaan. Mauno Hyytiäinen kaatui, joka palveli KevOs 19:ssa, kaatui 12.7 Gunnarsholmissa, Bromarvissa Veikko Eino Evert Laitinen, joka palveli 31. RajaK:ssa Snappertunan lohkolla, kaatui 9.9. 1941.

Mikko Yli-Rosti