Metso Mimmi ja Anton – Nummelaan Kylähistoria

1937 Amanda Karolina ja Kalle Kustaa Lehtosen perilliset myivät työmies Antton Nestor Metsolle Huhtapelto- nimisestä tilasta n. 3000 m2 suuruisen maa-alueen. Kauppahinta oli 4 mk/ m2.

Tilan nimeksi tuli Kotimäki. Alue on lohkottu Nissolan tilan maista.

Anton Metso, ent. Tjäder (1886 Vihti) ja hänen vaimonsa Mimmi Augusta Vilhelmiina, o.s. Forsström (1883 Vihti) muuttivat Toivolan suuresta talosta n. 50 m2 suuruiseen hirsimökkiin, missä heillä oli iso tupakeittiö ja pieni kamari. Tontilla oli myös hirsinen navettarakennus.

Ennen Metsoja mökissä asui teurastaja Kallio perheineen. Niilo Kustaa Kallio (1871 Somero), vaimo Erika sekä lapset Aksel (1891 Somero), Frans (1894 Somero), Erkki (1901 Somero), Elsa (1904 Pusula) ja Väinö (1907 Lohja) muuttivat 1919 Nissolan tilan torppaan. Muutettuaan Somerolta 1916 perhe asui ensin Tervalammella. Huhdanmäestä Niilo ja Erika muuttivat Lohjantien varrelle.

Mimmi Metson serkku, Lohjalla asunut Ida Lindqvist osti samaan aikaan Lehtosen perikunnalta viereisen tontin, joka on nimeltään Kotirinne. Tälle tontille kaivettiin talon pohja, mutta taloa ei rakennettu. Rakentamista varten oli kuitenkin lautatapuli valmiina. Tontilla oli kaivo, mistä riitti aina vettä. Ida Lindqvist viljeli tontilla perunaa. Nyt tontilla on Lasse ja Anneli Noron sekä heidän poikansa Timon perheen omakotitalot.

Jo Metsojen aikana Kotimäen puutarhassa oli oikea kirsikkapuumetsä, 20 m2, omenapuita ja marjapensaita. Mimmi Metso kävi mm. Helsingin kauppatorilla myymässä kirsikoita. Konkurssin jälkeen Metsoilla oli rahavaikeuksia ja Mimmi-rouva yritti parantaa tilannetta. Myös Kotirinteen tontilla kasvoi kirsikkapuita. Jalokirsikoita ja kriikunoita kasvoi lähes kaikilla Huhdanmäen pihoilla. Muuten Kotimäen tontti oli avara, koska isoja puita ei juurikaan ollut. Noilta ajoilta on säilynyt iso vaahtera ja komea sireenipensas.

Metson perheelle valmistui 1940-41 uusi talo. Kun taloa myöhemmin korjattiin, löytyi talon eristeinä käytettyjä sota-ajan sanomalehtiä. Rakennus oli varsin pieni, 7 x 7 metriä. Talossa oli keittiö ja kamari ja avoullakko varastona. Talon toinen pääty jäi varojen puutteen vuoksi keskeneräiseksi.

Metsojen muutettua taloonsa mökkiin muuttivat Kaleniukset, mamma, poika ja pojan vaimo. He olivat ilmeisesti Porkkalan evakkoja. Poika Veikko Emil Kalenius (1917 Helsinki) oli kova työmies. Perhe muutti 1945 Helsinkiin. Heidän jälkeensä 1947 mökkiin tulivat Lehtoset.

Pertti Terkomaan isoisän Kustaa Arvid Tjäderin perheessä oli hänen isänsä Taunon isän lisäksi viisi tyttöä ja kolme poikaa eli yhdeksän lasta. Koska Mimmi ja Anton Metsolla ei ollut omia lapsia, Kustaa Arvidin tytär Liisa Tjäder asui heidän luonaan. Liisa oli syntynyt 1913 ja oli perheen kolmanneksi nuorin. Hän kuoli 1978.

Muuttaessaan Metsoille Liisa oli n. 20-vuotias, joten hän on saattanut olla jonkin aikaa myös Toivolassa. Hän oli sota-ajan ja usein myöhemminkin heidän luonaan.

Mimmi Metso kuoli 1948. Anton asui elämänsä loppuun asti talossa. 1959 Anton myi Kotimäen vanhan mökin asukkaille, Väinö ja Aili Lehtoselle. Heillä oli ns. syytinkisopimus. Aili Lehtonen huolehti iäkkäästä Antonista, joka kävi Lehtosilla aamukahvilla ja syömässä. Aili siivosi ja pesi Antonin pyykit.

Anton kävi vielä 1950-luvulla töissä Härköilän sahalla . Hänellä oli tapana sanoa, ettei ihminen ole terve, ellei hänellä ole pientä nuhaa ja yskää. Isompia sairauksia hänellä ei ollutkaan. Anton Metso kuoli 1962.