Esa Sievinen on kertonut isästään tarinan:

”Isä Alpo toimi Nummelan Kisaajissa kymmeniä vuosia sihteerinä, valmentajana ja monitoimimiehenä. Kisaajat oli Alpon sydäntä lähellä. Hän oli pidetty henkilö sekä urheilumies henkeen ja vereen.

Esala muodostui paikaksi, missä kaikki Kisaajien urheilijat vierailivat usein Alpon juttusilla. Kesällä istuttiin pihalla, juotiin kahvia, keskusteltiin urheilusta ja urheiluvalmennuksesta. Näistä keskusteluista olen ammentanut itselleni jo nuorena tietoa valmennuksesta. Tiedoista on myöhemmin ollut valtavasti hyötyä.

Alpo Sievisen aikana Esalassa oli ns. ”avoimet ovet”, jotka sitten jatkuivat samanlaisina myös omalla valmennusurallani.

Aili-äiti oli tärkeä ihminen meille lapsille. Alpo oli sitä mieltä, että pöydässä kaikki syövät samaa ruokaa. Jos en pitänyt ruoasta, niin kun Alpon silmä vältti, teki äiti salaa minulle herkkuruokaani, makaronia ja herkullista kastiketta.”