Johan Alfred ja Emilia Vilhelmina Ressler rakennuttivat 1920-luvulla nykyiselle Kuoppanummentielle, silloiselle Kuusikujalle mansardikattoisen, Rauhaniemeksi nimetyn talon.
Johan Resslerin kuoleman jälkeen Rauhaniemessä asui vuokralaisia. 1930-luvun vuokralaisia olivat ainakin Sieviset ja Nymanit. Almus ja Anni Nymanin kanssa asui myös Annin äiti, Grönroosin mammaksi kutsuttu Amanda Grönroos. Nymaneista tuli 1938 Nummelan koulun keittäjä – talonmies – pariskunta ja he muuttivat kivikoulun yläkertaan.
1930-luvun puolivälissä Matilda Salminen ja rautatien veräjänvartija Saima Salminen asuivat talossa. Samaan aikaan siellä asui Evert Kautto, joka seurusteli Saima Salmisen kanssa. Naimisiin he eivät keskenään menneet. Salmiset muuttivat Huhdanmäen rinteeseen Pajulan taloa vastapäätä.
1930-luvun puolivälissä talon alakertaan muutti seppä Lauri Sievinen perheineen. Greta ja Jaakko Hellen ensimmäinen koti oli samaan aikaan talon yläkerrassa.
1943 talon yläkertaan muutti autoilija Kauno Järvensivu (1900) perheineen. Tuolloin Kaunolla ja hänen vaimollaan Annikilla, o.s. Koskinen (1918 Karkkila) oli yksi lapsi, Arto (1938 Helsinki). Tytär Riitta syntyi perheen asuessa tässä talossa 1943. Kauno Järvensivu palasi näin Helsingistä kotikyläänsä. 1940-luvun lopulla Järvensivut muuttivat Albertinkadun varrelle Leinon taloon Tyynelään . Sieltä perhe muutti omaan taloon, Artolaan, Vihdintien varrelle 1949-50. Emma Järvensivu (1869), Vilho Kuorikosken ja Kauno Järvensivun äiti, asui elämänsä viimeiset vuodet Rauhaniemen yläkerrassa. Hän kuoli 1948 Heleniuksen talossa.
Muita lyhytaikaisempia vuokralaisia yläkerrassa olivat mm. suutari Väinö Kallio ja Kauko Ala-Marttila, alakerrassa Kosti Nieminen ja autonkuljettaja Eino Leppänen. Väinö Kallio oli Akseli Kallion veli ja työskenteli tämän suutarinverstaassa silloisen Lohjantien varrella. Väinö ja Helli Kallio asuivat Heleniuksen talon yläkerrassa, missä heillä oli käytössään toinen yläkerran huoneista, toinen oli suutarin pojilla.