Tämän sivun alle on koottu lista linja-autonkuljettajista, kuorma-auton kuljettajista ja taksiautoilijoista. Osa heistä oli yrittäjiä, osa palkollisia.
Linja-autonkuljettajia
Urpo Kansanaho kuului Suomen linja-autoliikenteen uranuurtajiin. Hän avioitui Eroittajan liiketalon rakennuttajan, Matilda Lindgrénin kasvattityttären Rauni Lindroosin kanssa vuonna 1933. He muuttivat Helsinkiin.
Urpo Kansanahon autot liikennöivät Helsingin keskustasta Malmille ja Tapanilaan sekä pidempiä reittejä Nummelaan, Vihtiin, Karkkilaan ja Somerolle.
Urpo Kansanaho kuoli vuonna 1936. Rauni Kansanaho myi linja-autot, palasi Nummelaan sekä rakennutti silloisen Lohjantien varrelle Matkustajakodin. Hänellä oli useita taksi-autoja, joita tutut luottokuljettajat ajoivat.
Aarne Laustio (*1912 Vihti) oli sotaa edeltävinä vuosina Someron Linjan autonkuljettaja. Hän avioitui vuonna 1935 Tuusan tilan tyttären Vuokko Sammalkarin kanssa. Nuori perhe asui jonkin aikaa Aarnen äidin rakennuttaman Eroittajan liiketalon yläkerrassa, sitten vähän aikaa Vihdin kirkonkylässä. Aarne oli taitava hanuristi ja soitti nuoruusvuosina mm. Havaj Jazz Band- yhtyeessä, joka vanhoista valokuvista päätellen harjoittelikin joskus Eroittajan kivitalon yläsalissa. Appensa, Kalle Sammalkarin jälkeen Aarne Laustio oli pitkään Tuusan talon isäntä. Aarne Laustio kuoli vuonna 1983.
Kauno Järvensivu (*1900) ajoi ensin taksiautoa, mutta myöhemmin hän kuitenkin siirtyi linja-autoliikenteen palvelukseen toimien mm. Urpo Kansanahon palveluksessa lähiseudun linjojen kuljettajana. Useiden vuosien ajan hän ajoi myös Helsinki – Jyväskylä-linjalla liikennöitsijöiden Rajalan ja sittemmin Sukulan palveluksessa.
Hän oli myöhemmin Joel Fineruksen kanssa perustamassa linja-autoyritystä nimeltä Karkkilan Linja Oy.Tämän yhtiön jakaantuessa Kauno Järvensivu perusti yhdessä pusulalaisen Martti Tervon kanssa yhtiön Tervo & Järvensivu. Paikallislehden syntymäpäivähaastattelussa vuodelta 1960 mainitaan, että autoilija Järvensivu nähtiin vielä tuolloin usein linja-auton ratin ääressä, missä tehtävässä hän oli alansa vanhimpia. Kauno Järvensivu kuoli vuonna 1969.
Kalle Miilumies (*1917 Pusula) (Kalleksi häntä Nummelassa kutsuttiin) ajoi ensin Rauni Kansanahon (myöh. Velin) takseja. Nummelalaiset oppivat tuntemaan hänet Someron Linjan huumorintajuisena, mukavana linja-autonkuljettajana. Hän työskenteli Someron Linjan palveluksessa vuosina 1946 -1968. Sitten Kalle osti vuonna 1968 Kauno Järvensivulta auton ja ryhtyi taas ajamaan taksia. Hän kuoli vuonna 1971.
Eränkö Matti
Matti Eränkö työskenteli linja-autonkuljettajana Toreniuksen Liikenteellä. ”Matin auto” ajoi vuosikaudet päivittäin kolme vuoroa välillä Nummela – Helsinki – Nummela. Ensimmäinen vuoro lähti Nummelasta varhain aamulla ja viimeinen palasi myöhään illalla. Linja kulki Ojakkalan-Tervalammen kautta Vanhaa Turuntietä ja tuli monelle pääkaupunkiseudulla työssä käyvälle ja asioivalle tutuksi.
Aarre Heino (* 1932 Perniö) oli koko ikänsä autonkuljettaja, ensin osuusliike Auran palveluksessa, sitten linja-autoliikenteessä. Liikenneyrittäjänä hän ajoi omaa taksia aina siihen asti, kunnes sairastui vakavasti helmikuussa 1998.
Purje Arvo
Arvo Purje (*1923) työskenteli linja-autonkuljettajana Toreniuksen Liikenteellä. Hän ajoi vuosikaudet nk.” Matin autoa” vuorotellen Matti Erängön kanssa. Auto liikennöi päivittäin kolme vuoroa välillä Nummela – Helsinki – Nummela. Ensimmäinen vuoro lähti Nummelasta varhain aamulla ja viimeinen palasi myöhään illalla. Linja kulki Ojakkalan-Tervalammen kautta Vanhaa Turuntietä ja tuli monelle pääkaupunkiseudulla työssä käyvälle ja asioivalle tutuksi. Arvo Purje kuoli vuonna 1985.
Kuorma-autoilijoita
Hellman Pentti
Pentti Vihtori Hellman (*1907 Vihti), osti Albertinkadun varrelta Metsolan tilan 1930-luvun alussa, kun oli vuonna 1929 avioitunut Olga Magdalena (Magda) Höglundin kanssa.
Pentti Hellman oli ensin sisarensa miehen Oskari Kankaanpään lihaliikkeessä autonkuljettajana. Yhdessä he kävivät toreilla myymässä lihaa tai veivät ruhoja Helsinkiin. Suurimman osan elämästään Pentti Hellman ajoi itsellisenä kuorma-autoyrittäjänä, jolla oli vain koira seuranaan ohjaamossa. Viimeisinä työvuosinaan hän kirjasi kuormia sorakuopalla.
Alku Elo Saarnin (*1905) syntymäkoti oli Nummelassa nykyisen Pisteenkaaren ja Sentraalipolun kulmassa (Kuusela). Alkun isä August Sjelfman (myöh. Saarni) oli tullut Akaasta Nummelaan, missä hänen veljensä Anton Kristian Sjelfman oli Tuusan tilan isäntä.
Vuonna 1937 Alku otettiin osuusliike Auran palvelukseen karjanostajaksi ja teurastajaksi. Tähän työhön hän oli tutustunut Oskari Kankaanpään yrityksessä Lohjantien Untolan pihapiirissä. Osuusliikkeen teurastamo oli erittäin alkeellisissa tiloissa ns. Maatalousauran takapihalla.
Vuonna 1937 Alku ja vaimonsa Elli (o.s. Holmström) ostivat Kuoppanummen alueelta ns. Resslerin huvilan (Metsälä).
Vuodesta 1945 eteenpäin Alku toimi itsenäisenä yrittäjänä kahdessa ammatissa: karjanostaja/teurastajana sekä kuoma-autoilijana. Kotitontilla oli iso liiteri, missä oli tilaa sekä teurastamolle että autolle. Teuraskarjakauppa loppui 1950-luvun alkuvuosina.
Alku Saarni kuoli vuonna 1990.
Arvo Arvid Långström (*1912 Vihti) aloitti automiehen uransa Nummelan keskipisteellä Standard-huoltoasemalla. Myöhemmin hän oli kuorma- autonkuljettajana osuusliike Auran palveluksessa ja Laatuviljalla. Hän sai kuorma-auton liikenneluvan vuonna 1937, jolloin hänestä tuli yrittäjä. Tämän jälkeen 1950-luvulla hän siirtyi ajamaan taksia Nummelassa. Viimeinen työpaikka oli Shellin huoltoasema kylän keskustassa, missä hän toimi huoltoaseman hoitajana.
Jäärata-ajoihin Arvo osallistui sekä henkilö- että kuorma-autolla. Lindforsin kanssa he tekivät pitkiä matkoja moottoripyörällä, mm. Petsamoon.
Arvo Långström kuoli heinäkuussa 1963.
Väinö Leonard Färm (*1905 Vihti) oli ammatiltaan kuorma-autonkuljettaja ja työskenteli mm. Osuusliike Auran palveluksessa. Myöhemmin hänellä oli oma kuorma-auto.
Väinö Färm kuoli jo vuonna 1958.
Aarne Vainio (*1909 Vihti) tuli Osuusliike Auran palvelukseen vuonna 1941, oli kuitenkin jatkosodassa, mutta sen jälkeen hän ajoi liikkeen kuorma-autoa eläkeikään asti. Vuonna 1945 myös hänen perheensä muutti Auran asuntoon, punaiseen rakennukseen aivan rautatien ja Helsinkiin johtaneen maantien tuntumassa.
Aarne Vainio kuoli vuonna 1970.
Toivo Nurmen (*1911 Vihti) lapsuudenkoti oli Hannankadun varrella (Nurmisto). Omakotitalon hän rakennutti Vihdintien varrelle vaimonsa Siirin kanssa. Kylällä Topi tunnettiin luotettavana kuorma-autoilijana. Hän kuoli vuonna 2001.
Perheen poika Lasse jatkoi isänsä aloittamaa liikeyritystä eläkkeelle siirtymiseensä asti (v. 2009).
Haaparanta Paavo
Paavo Haaparannan (*1918 Vihti) isä August Henrik Haaparanta oli Tuusan talossa renkinä. Perhe asui Huhdanmäessä Katriinaperintien varrella Vuorinteen torpassa.
Sekä Paavo että veljensä Jaakko olivat sodan jälkeen ajoittain Tuusan talon töissä. Paavolla oli jossakin vaiheessa hevonen, jolla hän ajoi tavaraa. Myöhemmin hän hankki oman kuorma-auton. Kerrotaan, että autot väsyivät ennen kuin Paavo. Myöhemmin hän asui mm. Enärannassa. Paavo Haaparanta kuoli vuonna 2003.
Taksiautoilijoita
Järvensivu Kauno
Kauno Kustaa Järvensivu syntyi vuonna 1900 Kangasalla. Hän kuului taksiautoilun uranuurtajiin. Myöhemmin hän kuitenkin siirtyi linja-autoliikenteen palvelukseen toimien mm. Urpo Kansanahon palveluksessa lähiseudun linjojen kuljettajana. Useiden vuosien ajan hän ajoi myös Helsinki – Jyväskylä-linjalla liikennöitsijöiden Rajalan ja sittemmin Sukulan palveluksessa.
Hän oli myöhemmin Joel Fineruksen kanssa perustamassa linja-autoyritystä nimeltä Karkkilan Linja Oy.Tämän yhtiön jakaantuessa Kauno Järvensivu perusti yhdessä pusulalaisen Martti Tervon kanssa yhtiön Tervo & Järvensivu. Paikallislehden syntymäpäivähaastattelussa vuodelta 1960 mainitaan, että autoilija Järvensivu nähtiin vielä tuolloin usein linja-auton ratin ääressä, missä tehtävässä hän oli alansa vanhimpia. Kauno Järvensivu kuoli vuonna 1969. Kauno Järvensivun poika Arto (1938 – 2003) sekä pojanpoika Tapio (*1960) ovat myös ajaneet taksia Nummelassa.
Taksiautoilija Lauri Adolf Viktorinpoika Luodolla (*1903 Vihti) oli jo ennen sotia useita taksiautoja. Heinäkuussa 1936 hän sai liikenneluvat 4 henkilöautolle. (Ketola: Vihdin historia I, s. 306)
Luodon autoja ajoivat monet kylän autoilijat, jotka myöhemmin hankkivat oman taksiauton. Laurin veli Einari Luoto sekä sodassa kaatunut nuorin veli Mauno (Manu) ajoivat myös ennen sotia veljensä takseja. Ennen sotia Lauri Luodon palveluksessa olleita kuljettajia olivat myös Urho Lintumaa, Tauno Kullaa, Eino Luoto (ei sukulainen), Kalle Miilumies, Sulo Rehumäki-niminen kuljettaja, joka oli töissä Päivölässä, ajoi vapaa-aikanaan sekä Ewald
Jouhi, joka asui Palajärvellä. Hän kaatui jatkosodan alkuvaiheessa. (Kertonut Simo Jouhi, Ewaldin veljenpoika)
Autot kuljettajineen lähtivät rintamalle. Lauri Luoto kuljetti upseereita. Vain yksi auto jäi kotiin ja sitä taksia ajoi Laurin vaimo Helmi, sitten myös Aarne Vainio ollessaan lomalla. Helmi kyyditsi myös perheen omistamalla hevosella, tamma Kutilla. Perheellä oli myöhemmin muitakin ravureja. Pihalla oli talli ja navetta sekä 3 auton talli ja sen takana vielä sikala. Luodon perheen talo oli vanhan Lohjantien varrella sijainnut Untola.
Lauri oli hieno ”taksikuski”, joka pukeutui aina hyvin huolitellusti ja käytti myös virkalakkia (koppalakkia). Hän oli myös monen helsinkiläisperheen ”oma” kuljettaja. Lauri Luoto kuoli maaliskuussa 1975 Lohjan sairaalassa.
Vuonna 1938 Eino Armas Luoto (*1916 Vihti) muutti Palojärveltä Nummelaan. Hän asui ensin vähän aikaa Kalle Laineen talossa Seuratalon mäen eteläpuolella. Jo tuolloin hän ajoi taksia. Ajokortin hän oli saanut vuonna 1936. Hän oli mm. pari kuukautta Lauri Luodon palveluksessa kuskina. Sitten hän oli talven ja kevään Helsingissä ja kuljetti kuorma-autolla mm. hiiltä.
Vuonna 1939 Eino Luoto hankki ensimmäisen oman taksiautonsa, saman vuoden mallia olevan Fordin. Talvisodan alkaessa hän asui Nummelan Matkustajakodissa. Uusi auto jäi Niilo Hellen talliin (alkuperäisen Eroittajan pihalla). Sodan päätyttyä autoon tehtiin puukaasupönttö. Jatkosodan alkaessa auto jäi aluksi kotiin, mutta myöhemmin se otettiin armeijan käyttöön. Sodan päätyttyä Eino kutsuttiin Tuusulaan hakemaan autoaan. Samalla autolla hän sitten ajoi taas taksia Nummelassa.
Vuonna 1946 autoija Eino Luoto osti Lohjantien ja nykyisen Väinämöisentien kulmatontin Nummensyrjän. Hänellä ehti taksimiesvuosinaan olla yhteensä seitsemän autoa, ennen kuin hän jäi eläkkeelle vuonna 1974. Silloin hänellä oli kuitenkin myös kuorma-auto, joka oli usein esim. Martela Oy:n ajoissa. Einolla oli apunaan vieras kuljettaja, Keijo Saaristo. Vuonna 1976 hän luopui kuorma-autosta. Eino Luoto kuoli vuonna 2012.
Muita varhaisimpien vuosien taksiautoilijoita:
1930-luvulla:
– Metso Anton
Anton Nestor Metsolla (ent. Tjäder; *1886 Vihti) oli taksiauto 1930-luvulla. Sotien jälkeen hän kävi mm. Pajulan isännän Smertsi Merivirran kanssa Helsingin kauppatorilla myymässä omenia ja kananmunia.
Veikko Nyholm on kertonut kirjassa Vihristyy ku kirkon katto – jutui Vihrist (s. 19), että Anton saattoi joskus nukahtaa rattiin. Tiet olivat sen verta huonoja, että kerran Anton nukahti rattiin, ajoi pellolle ja totesi vain: ”Kommustotahan tiätä tää on, kun niin kauhiast tärskyttää?”
Anton Metson päätyö oli kuitenkin Härköilän kylän kotitarvemyllyn ja sahan hoito.
Mylläri Anton Metso kuoli vuonna 1962.
– Saarinen Erkki
1930-luvun alkupuolella Albertinkadun Tyynelän talon punaisen piharakennuksen ”pikkutuvassa” asui Saarisen mamma kahden poikansa, Erkin ja Heikin, kanssa. Punatukkainen Erkki, jolla kuuluu olleen ”puujalka”, ajoi taksia, jonka hän itse omisti. (Tuolloin sanottiin pirssiä.)
Myöhemmin joko itsenäisiä autoilijoita tai toisten autonomistajien palveluksessa mm.:
– Aho Eero
– Heino Aarre
– Jouhi Ewald (asui Palojärvellä)
– Koivunen Pekka
– Kullaa Tauno
– Lintumaa Urho
– Miilumies Kalle
– Rehumäki Sulo (töissä Päivölässä, ajoi vapaa-aikanaan)