Asemantie 6 (Rautatieasema)

Nummelan rautatieaseman ensimmäinen asemapäällikkö Herman Almus Hagman oli tehtävässä 1875-1881. Hänen jälkeensä tehtävässä toimivat J.R.Lindqvist 1881-1884, J.W. Nygren 1884-1885 ja Karl Viktor Lindvall 1885-1887.

Nummelan aseman pitkäaikaisin päällikkö on ollut Henrik Gustaf Flink (1859 Helsinki), joka edeltäjänsä tavoin tuli Hämeenlinnasta. Henrik ja Elin Flink saivat Vihdissä asuessaan neljä lasta: Elin (1893), Gundel (1894), Ingrid (1897) ja Gustaf (1902). Flinkit muuttivat 1927 Kirkkonummelle.

1927-1931 asemapäällikkönä oli Allan Fredrik Arnold Therman (1872 Savonlinna).

Seuraava päällikkö viipyi Nummelassa jo pidempään. 1932 tuli Kuolemajärveltä Edgar Jalmar Osvald Westling (1877 Helsinki). 1943 hän muutti vaimonsa Ilma Armidan kanssa Helsinkiin. Rouva Ilma Westling osallistui aktiivisesti Vihdin Lotta-Svärd- järjestön Nummelan kyläosaston toimintaan ollen sen puheenjohtajana 1935-1936, 1938 ja 1941-1943.

Emil Laamanen tuli Nummelan asemapäälliköksi Käkisalmesta 1944, mutta palasi Itä-Suomeen, Luumäelle jo seuraavana vuonna, jolloin Karjalan Johanneksesta tuli Nummelaan Yrjö Aalto. Hän hoiti päällikön tehtäviä 1945-1952. Hän muutti 1953 Espooseen.

1937 lähtien Nummelan aseman kirjurina toimi Lauri David Kinnunen (1896 Vaasa), joka ennen asemapäälliköksi tuloaan 1954 toimi päällikön viransijaisena. Hän oli virassa 1964 kesäkuun loppuun. Hänen kaudellaan 1950-luvulla aseman luokitus putosi pariksi vuodeksi alimpaan eli 5. luokkaan. Asemapäällikkö Kinnunen kuului varajäsenenä 1950-luvulla toimineeseen Vihdin teollistamislautakuntaan.

/><figcaption class=wp-element-captionKuvassa Lauri ja Agnes Kinnunen sekä tytär Birgit (myöh. Kahra)

Kinnusen jälkeen virkaa hoitivat Esko Aukusti Varttinen 1965-1970 . Hänen toimiessaan Nummelan asemapäällikkönä Karjaa-Hyvinkää-radalla oli vielä sekä henkilö- että tavaraliikennettä. Esko ja Toini Varttinen, o.s. Huurre asuivat 1963-1969 asemapäälliköiden talossa kahdestaan. Kun Esko Varttinen jäi sairaseläkkeelle 1969, he muuttivat takaisin Nastolaan, jossa heillä oli 1960-luvun alussa peritty omakotitalo. Esko Varttinen kuoli tammikuussa 1971. Aseman ympäristö oli rouva Toini Varttiselle tuttua jo lapsuudesta 1910-20-luvulta, jolloin hän vanhempineen asui  rautatieasemalla.

Unto Johannes Keränen toimi asemapäällikkönä 1971-1981 Esko Varttisen jälkeen. Hänen jälkeensä siirtyi Lohjan asemalta Nummelan asemapäälliköksi Rauno Väisänen ,vuosiksi 1981-1993.Hän jäi Nummelan rautatieaseman viimeiseksi asemapäälliköksi. Henkilöliikenne loppui jo kymmenen vuotta aiemmin 1983.