Louhintatöitä Vuorensyrjän tontilla 2005. Kuvan vasemmasta laidasta alkaa nykyinen Hopeasepäntie. Kuva: Pentti VäätänenTuusasta lohkottu Vuorensyrjän tontti sijaitsi Helsinkiin johtaneen maantien, nyk. Huhdanmäentien varrella. Tontin takaosassa kohoaa edelleen melko jyrkkänä Huhdanmäki, jonka reunamia kiersi tässäkin kohdassa juoksuhauta.
Vuorensyrjän kaivo oli muutaman metrin päässä maantiestä. Jos kaivossa ei riittänyt vettä, sitä haettiin Pajulan kaivosta.
Talossa asui vuosien varrella monia perheitä.
Jalavan perhe asui ennen oman talon valmistumista 1930-luvun puolivälissä Vuorensyrjän talossa. Ennen heitä samassa pohjoisen puoleisessa asunnossa oli asunut muurari Lahden perhe. Naapuriasunnossa Jalavan perheen aikaan asuivat Velinit. Taloa kutsuttiin tuolloin Aarnin taloksi.
Kunnanrakennusmestari Juho Johannes Aarni asui kirkonkylässä, eikä hän koskaan muuttanut Nummelaan. Vuorensyrjässä oli aikaisemmin asunut räätäli Kustaa Reinhold Tjäder (1847 Vihti) ja hänen vaimonsa Adolfina Sofia Lönnberg (1852 Vihti). Heidän lapsistaan ainakin kaksi asui Huhdanmäen alueella: sahanhoitaja, mylläri, työnjohtaja Anton Nestor Tjäder, myöh. Metso (1886 Vihti) ja kirvesmies, herastuomari Almus Reinhold Metso (1898 Vihti).
1930-luvun puolivälissä talossa asui kaksi perhettä: Färmit ja Velinit. Kuorma-autonkuljettaja Väinö Färmillä (1905 Vihti) ja hänen vaimollaan Annilla, o.s. Sjöblom (1907 Vihti) oli tuolloin kaksi poikaa: Keijo (1929) ja Pauli (1932). Ennen oman talon valmistumista nyk. Ilmarisentien varrelle 1938, perhe asui Ridalin alueella Lemmenheitoksi kutsutussa talossa. Siellä asuessa Keijo aloitti koulun.
Kirvesmies Akseli Velinin ja hänen vaimonsa Aunen perheessä oli viisi lasta Liisa, Sirkka, Airi, Heikki ja Markku. Vuorensyrjästä Velinit muuttivat 1940-luvulla taloonsa nyk. Viertäjäntien varrelle. Nuorin lapsista syntyi perheen asuessa talossaan.
Kalle ja Ida Laine muuttivat Vuorensyrjästä Kanervalan pihamökkiin, jonka edessä tämä kuva on otettu 1940-luvulla. Färmien jälkeen talossa asui Kalle ja Ida Laineen perhettä. Tänne he tulivat Hanna Svahnin talosta nyk. Hannankadun varrelta. Heillä oli neljä lasta: Toivo Väinö (1911 Vihti), Meeri Eliina (1916), Aleksi Anselm (1919 Vihti), Ellen Ester (1922). Ainakin tarjoilijana työskennellyt Ellen asui vanhempiensa kanssa talossa. Hänen kuolemansa jälkeen talossa pidettiin huutokauppa. Huhdanmäentien toisella puolella asunut Pajulan talon isäntä Smertsi Merivirta huusi tyttärelleen käsilaukun. Kerttu Hansten, o.s. Merivirta muistaa laukussa olleen huulipunapuikon, joka tuohon aikaan ei ollut tavallinen esine.
Helvi Hellen kahvilan tarjoilijat Eroittajan takapihalla 1930-luvun lopulla. Vasemmalla Ellen Laine ja oikealla Annikki Pircklén. Kuva: Annikki Pircklénin kokoelma1946 talossa asui rakennusmestari Kauko Kalevi Hyvärinen (1918 Pieksämäki) vaimonsa Kirsti Mairen, o.s. Toivonen ja lastensa Jussi (1941 Helsinki) ja Varpu Marja-Leenan (1946 Vihti) kanssa.
Hyvärisillä oli käytössään koko talo. Hyväriset muuttivat 1948 Kuusjärvelle.
Pohjanmaalta kotoisin ollut Antti Ylösmäki oli talon viimeisiä asukkaita.
Antti Viljo Ylösmäki (1914 Kortesjärvi) ja hänen vaimonsa Aini Amanda, o.s. Kukkola (1918 Kortesjärvi) muuttivat 1947 Nummelaan Kortesjärveltä. Heillä oli kaksi lasta: Vappu Helena (1947 Kortesjärvi) ja Vuokko Liisa Hannele (1948 Helsinki).
Antti Ylösmäki työskenteli rakennusalalla. Hänen aikanaan talon yläkertaan tehtiin asuintiloja. Antti myös rakensi lähelle mäen syrjää kanala- ja saunarakennuksen.
Talvella 1949 Ylösmäen talo tuhoutui tulipalossa. Perheenisä lähti yläkerrasta hakemaan talvitakkiaan ja näytti tulitikuin valoa. Pudonneesta tikusta syttynyt palo tuhosi perheen kodin. Ylösmäet muuttivat tämän jälkeen 1949 pois Nummelasta.
Tulipalon aikoihin talossa asui Karjalasta evakkoina tulleita Tyllin perheen poikia, Orvo, Tuukka ja Aimo. Tulipalon jälkeen Tyllit muuttivat tien toiselle puolelle Pajulan talon yläkertaan.
Huhdanmäentiellä 1930-luvulla vasemmalla Vuorensyrjän talo taustalla mansardikattoinen Rauhalan talo. Kuva: Sirkka Järvensivun kokoelma