Anton ja Fredrika Sjelfman. Kuva: Juhani Mikkolan kokoelma1903 Johan August Salenius myi Tuusan tilan maakauppias Anton Kristian Sjelfmanille. (1846 Akaa). Sjelfmanilla ja hänen vaimollaan Fredrikalla, o.s. Määttä, (1847 Muhos) oli suuri perhe. Heidän vanhimmat poikansa Anton Harald (1870) kuoli 1881 ja Johan Robert Kristian (1873) 1880.
1875 perheeseen syntyi tytär Olga Fredrika, myöh. suom. Salama. Hän valmistui kansakoulunopettajaksi ja toimi suurimman osan työvuosistaan opettajana Pietilän koulussa Ojakkalassa. Olga Salama kuoli 1924.
Olga Salama. Kuva: Laustion perheen kokoelma1878 perheeseen syntyivät kaksoset, Kustaa (Kyösti) Aleksander ja Kalle Fredrik, myöh. suom. Sammalkari. Hän kävi Muhoksessa Koivikon maanviljelyskoulun ja valmistui maatalousteknikoksi. Hänestä tuli 1904 Tuusan isäntä.
Kalle Sammalkari 1894. Kuva: Laustion perheen kokoelma
Kyösti Sjelfman 1894. Kuva: Laustion perheen kokoelmaKyösti-veli koulutettiin ylioppilaaksi Helsingin normaalilyseossa. Hän oli VR:n palveluksessa mm. Hangon ja Lahden asemapäällikkönä. 1940 hän joutui sotatilanteen vuoksi lähtemään Hangosta ja palasi Nummelaan.
Kyösti hallitsi useita kieliä, suomen ja ruotsin lisäksi saksaa ja venäjää. Hän asui jonkin aikaa Pietarissakin. Vaimonsa Dagmarin (Tatta), o.s. Höglund äidinkieli oli ruotsi. Hän puhui kuitenkin hyvin suomen kirjakieltä ja toimi aikanaan rautateillä mm. sähköttäjänä ja lipun myyjänä. Heidän tyttärensä Aija, myöh. Mikkola syntyi 1913. Jukka-poika (1915) opiskeli lakitiedettä. Hän kuoli 1937 keuhkokuumeeseen.
Dagmar Sjelfman kuoli maaliskuussa 1954 ja Kyösti Sjelfman heti seuraavassa kuussa.
Anton ja Fredrika Sjelfman saivat myös tyttäret Rauha Suoma (1880), myöh. Pesonen ja Lempi Maria (1884), myöh. Kaarlola.
Fredrika Sjelfman (oikealla) tyttärineen Tuusan salissa. Fredrikan takana Lempi-tytär, istumassa keskellä Olga ja vasemmalla Rauha. Kuva: Maija Rahikaisen kokoelma
Rauha Sjelfman. Kuva: Laustion perheen kokoelma
Lempi Salama. Kuva: Laustion perheen kokoelmaRauha kävi Olga-sisarensa tavoin Heinolan seminaaria. Siellä hän avioitui 1905 seminaarin liikunnanopettajan, Onni Pesosen kanssa. Avioeron jälkeen 1930 Rauha Pesonen palasi Nummelaan ja asettui Kalle-veljen rakennuttamaan Pirtti-nimiseen huvilaan. Kyösti-veljen ostettua Pirtin, Rauha, joka otti takaisin sukunimensä Sjelfman, sai kodikseen pienen punaisen mökin Tuusan mäen rinteessä. Rauha Sjelfman kuoli 1955.
Pirtti-niminen huvila 1900-luvun alussa. Kuva: Maija Rahikaisen kokoelmaLempi, joka Olga-sisaren tavoin käytti sukunimeä Salama, kävi Vihdin kansanopiston ja avioitui 1918 Enäjärven toiselle puolelle Hannulan tilan isännän Väinö Kaarlolan kanssa. Lempi Kaarlola kuoli 1970. Anton Kristian Sjelfman kuoli 1895 ja hänen vaimonsa Fredrika 1926.