/><figcaption class=wp-element-captionToivola Huhdanmäentien puolelta 2007. Kuvassa näkyy myös Toivolaan vuonna 2000 tehty laajennus. Kuva: Mikko Yli-Rosti

Toivolan talon ala- ja yläkerrassa oli kaksi huonetta ja keittiö. Anton ja Mimmi Metsolla oli siellä vuokralaisia. 

Viljo ja Margit Kuulan muutettua taloon 1937, ei perheellä aluksi ollut omaa saunaa, vaan he kävivät Antonin veljen, Almus Metson saunassa.

Pihalla oli pitkä ulkorakennus. Siinä oli ulkohuussi, jonka seinät oli tapetoitu elokuvailmoituksilla, sekä liiteri, mikä oli osaksi sementtirakenteinen. Se oli ollut eläinsuojana jo Mimmi Metson aikaan. Kuulankin perheellä oli joskus sika kasvatettavana.

Viljo istutti tontin etelärinteeseen paljon omenapuita, Margit huolehti kauniista kukkaistutuksista. Tontti soveltui myös hyvin mehiläistarhaukseen. Margit kävi Anni Paleniuksen kanssa myymässä hunajaa ja omenia jopa Helsingin kauppatorilla.

Rehevällä tontilla kasvoi paljon erilaisia lehtipuita sekä mm. keltavuokkoja. Piha oli Kuulan ja naapurustonkin lasten oiva leikkipaikka.

Toivolan tontin alaosa on myyty. Siellä on nyt kaksi omakotitaloa ja neljän asunnon rivitalo Seunakujan varrella.

Talousneuvos Viljo Kuula kuoli 1997. Toivolan kiinteistö siirtyi perheen vanhemmalle pojalle Raimo Kuulalle ja tyttärelle Leena Åkermanille, joka silloin myös asui Toivolassa.

Miehensä kuoleman jälkeen Margit Kuula asui Toivolassa vielä useita vuosia. 2003 hän muutti Kaarikotiin ja kuoli 2004.

/><figcaption class=wp-element-captionToivola keväällä 1937. Kuvassa oikealla Margit Kuula ja hänen vieressään Olavi (Olli) Gustafsson. Vasemmalla Toini ja Yrjö Visa sekä heidän edessään Raimo Kuula. Kuva: Viljo Kuula. Kuva Kuulan peltisepänliikkeen 50-vuotisjulkaisusta
/><figcaption class=wp-element-captionToivola 1950-luvun alussa. Tontin yläreunassa on 1949 valmistunut verstasrakennus. Kuvan yläreunassa näkyy vähän Kaunissaaren taloa ja pihan hopeapajua. Viljo Kuulan istuttamat kymmenet omenapuut ovat vielä pieniä. Kuvassa näkyvät myös mehiläispesät ja hyötykasvimaat. Helsinkiin johtaneen maantien toisella puolella on Malmstedtin perheen talo Päivärinta ja ulkorakennus, joka rakennettiin 1948. Kuva: Leena Åkermanin kokoelma
/><figcaption class=wp-element-caption1950-luvun alussa oli joskus niin paljon lunta, ettei mahtavien lumivallien takaa nähnyt taloja ja pihapiirejä. Kuva: Leena Åkermanin kokoelma