QAZ_KUVA_[UUSIKUVAOTETTAVA]

Myntinalueen ensimmäisten tonttien myynti alkoi 1962. Kunta myi kahdeksan tonttia, jotka eroteltiin itsenäisiksi kiinteistöiksi. Myntintien nimeämisestä oli kiistaa. Pertti Nieminen keräsi adressin ja nimi pysyi Myntintienä, vaihtoehtona olleen Ehtootien sijaan.

1961 Pertti ja Hilkka Nieminen perheineen muuttivat Helsingin Konalasta Nummelaan. Syy muuttoon oli tontin hankinta ja Pertin työpaikka, kuntaan tulleen ison työnantajan, nykyisen Martela Oy:n palveluksessa. Vihdin kunnansihteeri Reino Talonen toimi kunnan puolesta tontin oston kaupanvahvistajana. Tontin hinnaksi tuli n. 3500 mk ja kaupanvahvistus maksoi 9 mk 75 p. 

Niemisten ensimmäinen koti oli työsuhdeasunto Ahtelassa. Työ tehtaalla oli kiireistä ja henkikirjoituskin jäi tekemättä, mistä silloinen henkikirjoittaja, poliisi Kosti Nieminen tuli työpaikalle huomauttamaan.

Tontti sai nimekseen Lepikko ja rakennuspiirustukset hankittiin Helsingistä. Martelasta tuli talkooporukka valamaan pohjan ja timpureina toimivat silloisen Kovelon talon tehneet Eino Salenius ja Kauko Sassi. Heidän työn jälkensä oli Pertti hyväksi todennut.  Appiukko muurasi piipun ja Pertti teki itse sisätyöt. Talon kokonaispohja on 114 m2 ja asuinpinta-ala 82 m2. Talossa on öljylämmitys. Talossa on olohuone, kolme makuuhuonetta, keittiö /rt, sauna, pesuhuone, varasto, pannuhuone ja autotalli. Perhe muutti taloon joulukuussa1964. Asukkaat pääsivät joulusaunaan, vaikka lauteet puuttuivat vielä.

Rakentaminen oli työn rinnalla kiireistä aikaa. Pertin ensimmäinen auto oli IFA F8, I versio, jolla hän ajoi kodin, työn ja rakennustyömaan välillä.  Autossa oli puusta tehty kori, joka oli päällystetty pekamoidilla.  Auto oli kaksitahtinen ja sitä kansankielellä kutsuttiin ”Pärekori Ifa:ksi”. Siihen aikaan TV-stä tuli Bat Mastersson sarja, joka oli Pertin suosikki.  Ifalla siis kotiin Ahtelan mäelle sarjaa katsomaan ja takaisin työmaalle.

Puutarhassa on marjapensaita, omenapuita ja neljä kirsikkapuuta. Alkuaikoina oli myös perunamaa. Tammipuita oli tontilla kolme, nykyään kaksi. Tammen tarina alkoi tammenterhosta, jonka tytär Tuula sai koulussa opettajaltaan Hilkka Karviselta kasvatettavakseen. Tuula sai isältään hyvät ohjeet tammen istutukseen pihalle ja Pertti-isä teki myöhemmin laatan tammeen. Perheen lapset ovat Tuula (1953), pojat Kari 1957 ja Kimmo 1964.

Pertin auton äärellä lapset Tuula ja Kari 1961. Kuva: Niemisen perheen kokoelma

Hilkka ja Pertti Nieminen, keskellä lapset oikealta Tuula ja Kari, edessä Kimmo. Kuva: Niemisen perheen kokoelma

Pertti Nieminen on koulutukseltaan teknikko. Hän toimi eri työtehtävissä Martelassa mm. tutkimuskeskuksen tuotekehityksessä, josta hän jäi eläkkeelle. Martelan vuosien välissä hän toimi hallipäällikkönä Betonila Oy:ssä. Hilkka Nieminen hoiti kodin ja lapset.

Pertti ja Hilkka Niemisellä oli yhteinen harrastus, varsijousiammunta. Harrastus vei heidät kilpailemaan jopa ulkomaille, Uuteen-Seelantiin, Taiwaniin, Portugaliin, Englantiin, Ruotsiin ja USA:han. Hilkka Nieminen voitti mm. Ruotsin avointen mestaruuden. 1986 Hilkka valittiin Vihdin parhaaksi naisurheilijaksi. Kilpailukuvia on kertynyt yli 3000 kpl. Myös lapset tulivat mukaan harrastuksen pariin.

Hilkka ja Pertti Nieminen mitalit varsijousiammunnasta kaulassa. Kuva: Niemisen perheen kokoelma

Pertti Nieminen teki perheelleen varsijousiaseet, kun markkinoilla ei ollut riittävän hyviä aseita. Aseiden, varsinkin kaarien valmistus oli tarkkuutta vaativaa puuhaa. Ammunnan loputtua tilalle tuli toinen harrastus, puukkojen tekeminen, useimmissa mukana Karjalan vaakuna. Pertti on kotoisin Karjalasta ja vaimo Hilkka Ruokolahdelta.

Pertti Niemisen valmistama puukko ja tuppi. Kuva: Niemisen perheen kokoelma