Harjanteen tontin alkuvaiheista on  Saleniuksen suvulla säilynyt seuraavaa dokumentoitua tietoa:

1.11.1903 tehdyllä vuokravälikirjalla vuokrasivat Anton Kristian Sjelfmani’in perilliset omistamastaan Tuusan tilasta Härköilän kylästä Wihdin pitäjää maanviljelijä Artturi Törnströmille.

”Turkuun johtavan maantien varrelta neljäkymmentä kaksi (42) metriä leveän ja Männistön huvilan rajaa myöten seitsemänkymmentä kuusi (76) ynnä vastaiselta sivulta yksisataakahdeksan (108) metriä pitkän maapalstan viidenkymmenen (50) vuoden ajaksi…”

mm. ehdolla, että vuokraaja maksaa veroa Tuusan tilalle 37 Suomen markkaa kultarahaa sekä viisi miehen päivätyötä omin eväinensä. Myös sopimuksessa oikeutettiin vuokraaja ”meitä kuulustamatta siirtämään tämän sopimuksen oikeudet kenelle tahansa hyvämaineiselle Suomen kansalaiselle”. Vuokraehdoissa mainitaan myös tilaa Harjanteeksi nimitetyksi huvila-alueeksi. Allekirjoitus Fredrika Sjelfman ym.

24.8.1904 siirsivät Fanni ja Artturi Törnström paperissa vuokrasopimuksen ”Kustaa Adolf Nyberg’in ja hänen vaimonsa Ida Nybergin omistettavaksi omaisuudeksi….”.

14.4.1905 ilmoittaa Kalle Sjelfman, myöh. Sammalkari ostaneensa kanssaperillisiltään edellä kerrotussa ”kontrahdissa mainitun Tuusan talon…”.

27.2.1905 Ida ja K.A.Nyberg siirtävät ”vuokrakontrahdin” seuraaville henkilöille: O.V.Degerlund, G.R.Lönnqvist, Emil Lanaeus ja K.F.Elg, jotka siirtävät sen 25.11.1911 ”nahkuri Alfred Aallolle ja vaimolleen Maria Aallolle”.

(Allekirjoittajina lisäksi Sofia Degerlund, Amanda Lönnqvist, A.S.Elg, Matilda Lanaeus, Amanda Lehtonen ja Juho Nurmi.)

Harjanteen huvilan rakennuttaja ja rakentamisaika eivät ilmene kyseisistä asiakirjoista.