Nummelan lentokentän vaiheita

Nummelanharjulta käsin avautuu niin satunnaiselle matkailijalle kuin Vihdin omille asukkaillekin silmiä hiveleviä maisemia. Harjulta avautuvat mahtavat näköalat yli Hiidenveden ja toisaalle katsottuna avautuu näkymä kohti Enäjärveä. Kiivetessään kohti harjun lakea kohtaa kulkija ensin jyrkän nousun, jonka jälkeen hän saavuttaa suuren hakatun aukean, joka erottuu maastosta sorapintaisena ja tuulisena paikkana, jonka reunoilla on puita sinivalkoisin maalauksin. Sotilasalue, miettii kulkija.

Lentokenttä valmistui 1940

Kulkija on saapunut Nummelan lentokentälle, joka on aikoinaan ollut sotilasalue. Kentällä on mielenkiintoinen historia. Nummelan lentokenttä on valmistunut elokuussa 1940 ja oli aluksi erillisen lentolaivueen varakenttänä.

Jatkosota alkoi kesäkuussa 1941 ja Nummelan lentokenttä toimi Lentolaivue 6:n tukikohtana kesäkuusta 1941 lokakuulle 1944 asti. Laivue suoritti meritiedustelua ja sukellusvenetorjuntaa. Laivueella oli kalustona sotasaaliina saatuja Tupolev SB-2 pommituskoneita sekä Polikarpov I-153 hävittäjiä ja Koolhoven -tiedustelukoneita sekä yhteyskone Viima. 1941 lopulla oli Nummelassa myös yksi lentue Lentolaivue 32:sta, jolla oli kalustonaan Curtiss Hawk- hävittäjäkoneita.

Retkeilymajalla Haapakylässä oli laivueen esikunta ja laivueen henkilöstöä oli majoitettuna mm. Luontolaan ja Päivölään, Nummelan kansakoululle ja Nummelan työväentalo Rientolaan.

/><figcaption class=wp-element-captionLentäjiä kylvyssä Luontolan Marin hoivissa. Kuva: Suomen kuvalehti 1942

Erillisen lentolaivueen Blackburn Ripon meritiedustelukone vaurioitui 4.4.1941 Nummelan lentokentällä osuttuaan lumikohoumaan, jolloin koneen runkosalot katkesivat. Kone lähetettiin 8.4. Valtion lentokonetehtaalle korjattavaksi.

Jokikunnan oppilaat tekivät potkukelkoilla retken Nummelan lentokentälle välirauhan aikana talvella 1940-1941.

/><figcaption class=wp-element-caption Blackburn Ripon meritiedustelukone vaurioitui 4.4. 1941 Nummelan lentokentällä osuttuaan lumikohoumaan, jolloin koneen runkosalot katkesivat. Kone lähetettiin Valtion lentokonetehtaalle korjattavaksi. Kuvassa konetta siirretään Nummelan keskustan kautta rautatieasemalle. Taustalla näkyy ol Auran maatalousosasto sekä Tuusanmäki. Kuva: Annikki Pircklenin kokoelma
/><figcaption class=wp-element-captionJokikunnan oppilaat tekivät potkukelkoilla retken Nummelan lentokentälle välirauhan aikana talvella 1940-1941. Kuvassa koulun oppilaita ja Erillisen lentolaivueen henkilöstöä Blackburn Ripon meritiedustelukoneen edessä. Kuva: Jokikunnan koulun kokoelmat

Nouseva tai laskeutuva SB-pommituskone oli tyypillinen näky sota-ajan Nummelassa. Koneilla suoritettiin sukellusveneiden etsintälentoja aamuvarhaisella ja iltamyöhällä.

/><figcaption class=wp-element-captionSB-pommituskone oli tyypillinen näky sota-ajan Nummelassa. Koneilla suoritettiin sukellusveneiden etsintälentoja. Kuva: Annikki Pircklenin kokoelma
/><figcaption class=wp-element-captionHävittäjälentueen käytössä oli sotasaaliina saatuja Polikarpov I 153 hävittäjiä eli Tsaikkoja.Kuva: SA-kuva
/><figcaption class=wp-element-captionLentolaivue 6:lla oli käytössään Viima-yhteyskone. Kuvassa Pirkko Louhi lähdössä mukaan lennolle.Kuva: Pirkko ja Väinö Purjeen kokoelma

Pommikoneturman muistokivi

Kentällä on nähty myös murheellisia surmanlentoja, joista muistuttaa kentän kiitoradan päässä kivessä oleva muistolaatta. Muistolaatta on hankittu Vihdin rintamamiesveteraanien toimesta 1991.

Laatta muistuttaa 2.8. 1941 tapahtuneesta Tupolev-pommikoneen maahansyöksystä, jossa kaksi lentäjää menehtyi. Surmansa saivat koneen ohjaaja luutnantti Anton Karmila ja tähystäjä luutnantti Untamo Seppälä. Heidän lisäkseen on viisi mutta sotalentäjää noussut Nummelan kentältä viimeiselle lennolleen saaden tuntemattoman leposijan. Nykyisin Nummelan lentokenttä on yksi Suomen vilkkaimmista purjelentokeskuksista.

/><figcaption class=wp-element-captionLentokentän kiitoradan päässä oleva kiveen kiinnitetty muistolaatta. Kuva: Annikki Pircklénin kokoelma

Teksti: Mikko Yli-Rosti

Lähteet:

Erkki Hannuksela: Nummelan lentokentän historiaa

Sotatieteen laitos: Jatkosodan historia osa 6.