Kuuselan tontille, työväentalo Rientolan naapuriin rakennetaan uutta kerrostaloa. Kuva Reijo Jalava, maaliskuu 2016.
Nummelan Työväentalon pihalla seistessä voi viereisen kerrostalon tontille yrittää kuvitella vanhan puurakennuksen, Kuuselan.
Puuseppä August Everd Sjelfman (1861 Akaa), myöh. Saarni, oli 1901 muuttanut perheineen Nummelaan, missä hänen veljensä Anton Kristian Sjelfman piti Tuusan tilaa samassa Härköilän kylässä. Hänen veljenpoikansa Karl (Kalle) Fredrik Sjelfmanista, myöh. Sammalkari tuli Tuusan seuraava isäntä.
Kuuselan 0.260 ha. tontti oli ensin Tuusan vuokramaalla, myöhemmin August Saarni lunasti sen itselleen. Saarneilla oli paljon lapsia, joista monet kuolivat aivan pieninä. Perheen ainoa pidempään elänyt poika oli autonkuljettaja Alku Elo Saarni (1905 Vihti).
Talossa oli aluksi pihan puolella keittiö, Keskipisteen puoleisessa päädyssä kaksi kamaria ja Haapakyläntien, Vesikansantien puolella pieni kamari, jota kutsuttiin välihuoneeksi, kun taloa jatkettiin suurella salilla. Portaat yläkertaan menivät keittiön puoleisesta eteisestä. Ullakolla ei ollut asuinhuoneita.
Suurten kuusten alla aivan Työväentalon rajalla oli sauna ja etelärajalla liiterirakennus, missä oli myös mankelihuone, missä monet naapuritkin kävivät maksua vastaan pyykkiään mankeloimassa.
Tässä talossa perustettiin 3.12.1905 Nummelan työväenyhdistys Elo. Alkuaikojen kokoukset pidettiin Saarnin verstaassa ja yhdistys maksoi huoneesta vuokraa 75 silloista markkaa ja yleisistä iltamista 8 mk kerralta. Tontilla on nykyisin Työväenyhdistys Elon perustamisesta kertova muistopaasi.
Saarni kuuluu kuitenkin olleen viinaanmenevä mies. Hän joutui myöhemmin myymään talonsa.
1912 Siuntiosta Nummelaan tullut Johan Viktor Eklund (1863 Vihti) osti vaimonsa Lovisa Emilia, o.s. Österberg, (1868 Siuntio) kodikseen aiemmin työväentalon vieressä olleen Kuuselan talon. Nyt talon paikalla on kerrostalo. Heidän tyttärensä oli Ester Elli Emilia Johanintytär (1904 Siuntio).
Eklundien aikana talo oli okran värinen, vasta myöhemmin tummempi. Alunperin talossa oli pärekatto. Tonttia ympäröi säleaita.
Johan Eklund oli viljellyt maata Siuntiossa. Samoin Nummelassa hän hoiti puutarhaansa ja kävi Helsingissä toreilla myymässä tuotteitaan. Siuntiosta hän toi tullessaan mm. kaikki reet ja muut ajokalut, joista liiterirakennus täyttyi niin, että joskus oli vaikea päästä siellä sijainneeseen mankelitilaan.
Tanakkavartaloista Eklundin pappaa kutsuttiin liikanimellä ”Pohkoi-Eklund”. Elli-tyttärestä piti tulla musiikin harrastaja ja siksi taloon hankittiin urkuharmoni.
Äiti- Lovisan kuoltua Elli huolehti taloudesta. Perheellä oli vähän tuloja, ehkä jonkin verran vuokratuloja jo papankin eläessä. Erilaisia satunnaisesti Nummelassa yöpyneitä kortteerimiehiä asui Kuuselassa. Myöhemmin Elli sai ehkä kansaneläkettä.
Eklundit elivät hiljaiseloa omassa kotipiirissään. Omituisinakin heitä pidettiin. Elli oli kova puhumaan, kun joku häntä jututti. Hän oli nuuka joka suhteessa. Naapurit muistavat, kuinka tarkkaan hän esimerkiksi keräsi tielle pudonneet hevosenlannat.
Johan Eklund kuoli 1950. Elli ja hänen poikansa Erkki jäivät Kuuselaan. Heillä oli käytössään talossa kaksi huonetta ja keittiö. Olavi Sainion muovitakkeja ym. valmistaneella yrityksellä oli talon yläpään iso huone. Myöhemmin tilassa jatkoi Olavi Sainion pojan Raimo Sainion muovituotteita valmistanut yritys. Suureen tilaan hankittiin sähköpatterit, mutta kun sähkölämmitys tuli liian kalliiksi, asennettiin öljykamiina. Tätä isoa huonetta vuokrattiin Sainioiden jälkeen erilaisten uskontokuntien kokoustilaksi.
Viimeisenä talossa oli 1980-luvulla käsityöliike Tuulivilla, missä myytiin käsityötarvikkeita, käsitöitä, keramiikka- ja savitöitä. Tuolloin kylä oli liian pieni erikoisliikkeelle, eikä sen toiminta jatkunut.
Vanhin kuva Kuuselan talosta 1910-luvun alusta. Kuva on otettu Vesikansantien
(nyk. Sentraalipolun) puolelta. Tiellä seisovat Johan Eklund ja hänen tyttärensä Elli.