Laustio Vuokko ja Aarne

Meritie 10 (Tuusa)

Tuusan aiemman isännän Kalle Sammalkarin kasvattitytär Vuokko Sammalkari vihittiin 1935 Aarne Aukusti Laustion, ent. Lindgrén, (1912 Vihti) kanssa. Perheeseen syntyi kaksi lasta, Kalle Pekka (1935) ja  Sinikka Leena, myöh. Joki (1939).

Aarne Laustio sotaväessä.

/><figcaption class=wp-element-captionPekka Laustio. Kuva: Laustion perheen kokoelma
/><figcaption class=wp-element-caption Sinikka Laustio. Kuva: Pekka Laustion kokoelma
/><figcaption class=wp-element-captionVuokko ja Aarne Laustio sekä lapset Pekka ja Sinikka Mäki-Tuusan olohuoneessa 1972. Kuva: Laustion perheen kokoelma

Avioliittonsa alkuaikoina Laustiot asuivat Aarnen äidin, Matilda Lindgrénin rakennuttamassa Eroittajan talossa aivan Nummelan Keskipisteellä. Aarne toimi tuolloin linja-autonkuljettajana. Jonkin aikaa he asuivat Aarnen työn vuoksi Vihdin kirkonkylässä. Vuokko ei siellä viihtynyt. He muuttivat takaisin Nummelaan, Tuusan talon ”peräkamariin”.

1951 Aarne Laustiosta tuli Tuusan tilan isäntä. Ennen isännyyttään, hän ehti harjoitella maatöitä monta vuotta. Aarne Laustio jätti luottamustoimet huomattavasti vähemmälle kuin appiukkonsa Kalle Sammalkari. Hän kuului ainoastaan Osuuskassan hallintoneuvostoon edellisen isännän, Kalle Sammalkarin jälkeen, mutta ei viihtynyt siinä hommassa. Hänen tilalleen valittiin jo 1960-luvun alkupuolella Pekka Laustio. Nummelalle tärkeää vesihuolto-osakeyhtiötä Aarne Laustio oli kuitenkin perustamassa ja 1959 hän vaimonsa Vuokon kanssa lahjoitti harjulla sijaitsevan tontin vesitornin paikaksi. 

1960-luvun alussa alettiin rakentaa Tarvontieksi kutsuttua moottoritietä ja tarvittiin paljon soraa. Tuusan tilan hiekkakuopalta harjun yläosassa alkoi mittava soran- myynti.

/><figcaption class=wp-element-captionKauhakuormaaja ja kuorma-auto Laustion sorakuopalla 1960-luvulla. Sorakuopan alueella ovat nykyään Nummelan uimahalli ja Nummelanharjun koulu. Kuva: Mikko Yli-Rostin kokoelmat

Aarne Laustio luopui isännyydestä vuodenvaihteessa 1961-62 ja muutti vaimonsa Vuokon kanssa Tuusan mäelle seuraavana vuonna.

Aarne Laustio kuoli 1983 ja Vuokko Laustio 1985.

Seuraava sukupolvenvaihdos oli 1961, jolloin Pekka Laustio ja hänen vaimonsa Helena (Leena), o.s. Kotamäki, (1938 Turku) ryhtyivät isännöimään Tuusaa.

/><figcaption class=wp-element-captionHelena ja Pekka Laustion vihkikuva. Kuva: Pesosen kuvaamo, Lohja 1958
/><figcaption class=wp-element-captionAntti Laustio kotipihallaan 1966. Näillä puuhevosilla leikki jo Antin isä Pekka aikoinaan. Kuva: Laustion perheen kokoelma

Tuusan tilasta siirtokarjalaiselle Kerttu ja Einari Hätösen perheelle lohkottu Sveitsinmäki niminen tila liitettiin takaisin Tuusaan 1982. Helena ja Pekka Laustio muuttivat sinne ja asuivat siellä 1996 asti. Heidän poikansa, Tuusan nykyinen isäntä Antti Laustio asui perheineen myös Sveitsinmäessä, mutta rakensi 2000-luvulla oman talon Kotikallion alueelle. Helena ja Pekka Laustio asuvat Tuusan mäellä. Heidän tyttärensä Jaana ja Tiina asuvat myös Nummelassa.

/><figcaption class=wp-element-captionTuusan väki keväällä 1964. Takana oikealla Aarne Laustio vieressään vävy Kimmo Joki. Oikealla Vuokko Laustio edessään Pekan tytär Tiina, sitten Pekan tytär Jaana Laustio, Sinikka Joki sylissään tyttärensä Kaarina, Pekka Laustio sylissään poikansa Antti sekä Pekan vaimo Leena Laustio. Kuva: Pekka Laustion kokoelma
/><figcaption class=wp-element-captionPekka ja Helena Laustion tytär Jaana kesällä 1960. Kuva: Laustion perheen kokoelma
/><figcaption class=wp-element-captionAntti, Tiina ja Jaana Laustio Tuusan pihalla 1964. Kuva: Laustion perheen kokoelma
/><figcaption class=wp-element-captionRaija ja Antti Laustion vihkikuva 1985. Kuva: Laustion perheen kokoelma