Tontin ensimmäinen asiakirja on vuokrakontrahti, 27.8.1898. Tuolloin Härköilän kylän Hemmilän talon omistajat Aleksandra Sellgrén ja J.Alb. Sellgrén vuokrasivat muurari Erik Fabian Grönroosille yhden hehtaarin maakappaleen ns. Nummihaasta suutari Karl Tallgrenille aiemmin vuokratun Hagalundin torpan eteläiseltä rajalta. 21.11.1898 vahvistettu sopimus tehtiin 50 vuodeksi. Tontti nimettiin Arolaksi.

Vuokrasopimus siirtyi maanomistajien luvalla muurari Oskar Adolf Amnellille (*1876 Nummi) ja hänen vaimolleen vaimonsa Marialle o.s. Hyvärinen (*1876 Ruskeala). He muuttivat taloon Ruskealasta 8.1.1901. Se vahvistettiin käräjillä 9.11.1908, koska muurari Erik Grönroos (*1859) oli kuollut 10.3.1903. Hänen vaimonsa Ida Sofia Gröönroos (*1870) oli mielenvikainen ja köyhä. Hän sai kunnalta vaivaisapua. Muurari Amnell rakensi talon Arolan tontille. Amnellin perheen lapset Aarne, Ellen, Lempi ja Viljo Amnell syntyivät Vihdissä. Perhe muutti Lohjalle kun he myivät Arolan Arthur Tuloselle 8 000 Smk kauppahinnasta 20.7.1917. Lohkomisasiakirjassa 1921-22 omistajaksi on merkitty työmiehen leski Vilhelmiina Tulonen. Artturi Tulonen teloitettiin kansalaissodan keväänä 1918. 10.5.1922 tehdyllä kauppakirjalla Artur Markus Tulosen perilliset myivät Arolan 36 000 markan hinnasta johtaja Viktor Lindbergille Helsingistä. Kauppakirjassa puhelin osakkeineen ja johtoineen seurasi kauppaa. Talo luovutettiin kesäkuun 1922 alussa. Allekirjoittajina valtakirjalla Miina Tulonen ja kaksi muuta Tulosta. Viktor Lindberg (*1864 Luopioinen) ja hänen vaimonsa Olga Aleksandra o.s. Grönholm (*1865 Lappträsk) muuttivat Lohjalle 1930. Aili Elisabet o.s. Blomqvist ja Paavo Edvard Helle (syntyneet 1907, vihitty 1929) tulivat Arolan omistajiksi 1929-30. Heidän aikanaan yläkerrassa asui Nummelaan tullut poliisi Anto Vesola (*1901 Lokalahti). Anto Vesola avioitui seppä Helanderin opettajatyttären, Tellervon, kanssa, ja he perustivat kotinsa nykyisen Pisteenkaaren ja Vihdintien kulmassa olleeseen Helanderin taloon, Vierinteeseen. Paavo Hellen kuoltua, Aili Helle myi v. 1941 talon Tauno ja Lempi Lindströmille. Lindströmit asuivat ensin yläkerrassa ja Aili lapsineen alakerrassa. Sitten he vaihtoivat asuntoja. Aili lapsineen asui talossa heinäkuuhun 1941.

Vuonna 1941 Arolan omistajiksi tulivat harjun takaa Köykkälän kylän Rintelän tilan isäntä Anders (Antti) Vilhelm Lindström (*1870 Vihti) ja hänen vaimonsa Ida Sofia o.s. Hultman (*1875 Vihti) Talon yläkerrassa oli sodan aikana vuokralaisia. Rautatieasemalle päin olevassa hellahuoneessa asuivat Arvi ja Helmi Toivonen. Lohjantielle päin olevassa keittiössä asuivat Annikki ja Kyllikki Pircklén. Ennen vuotta 1947 myös Lindströmien tytär Aune ja hänen miehensä Allan Saarto asuivat Arolassa. Tyttäret Aune ja Elin (Eeli) ja Elinin mies Eino Eriksson olivat kenties hoitamassa sairasta Ida-äitiä ennen hänen kuolemaansa huhtikuussa 1949. Samana kesänä tulivat Tauno ja Lempi Lindström taloon huolehtimaan leskeksi jääneestä Antti-papasta.

Talossa asuivat myöhemmin Lasse ja Sirkka Ojanen perheineen. Kylän entinen poliisi Luukkas Hietanen asui yläkerrassa muutamia vuosia ennen kuin muutti Hannankadun varrelle suutari Nummelin taloon. Raija Pietiläisellä (o.s. Helle) olevien asiakirjojen sekä hänen ja Lempi Lindströmin sekä monien Hellen suvun jäsenten muistelujen pohjalta koonnut Ritva Miettinen.