Lindgrénin mammalle eli Matilda, ”Tilda” Vilhelmiina Lindgrénille, os. Lindroos ja Niilo Hellen perheelle valmistui tontin yläosaan 1947 saunarakennus, missä oli suuri hellahuone ja pari verstashuonetta. Näihin tiloihin muutettiin kivitalosta.
Entisen autotallin paikalle valmistui iso kaksikerroksinen omakotitalo 1949. Molempien mestarina oli arvostettu nummelalainen kirvesmies Martti Salenius.
Saunarakennuksen lähelle Niilo Helle teki pienen lämmitettävän kasvihuoneen, missä talvikaudella kasvatettiin myyntiin tulppaaneja ja narsisseja. Niilo kävi Hollannista asti itse hakemassa kukkasipuleita. Harvinaisuuksia olivat silloin ”papukaijatulppaanit” ja mustat tulppaanit. Nummelassa ei tuolloin ollut kukkakauppaa. Kasvihuoneesta saatiin myös tomaatteja omaan tarpeeseen. Lindgrénin mammalla riitti näin puuhaa. Hänellä oli myös aina kanoja, sota-aikana jopa kivitalon halkokellarissa.
Niilo Helle istutti L. Eroittajan tontille omenapuita, joiden satoa aina 1970-luvulle asti myytiin kyläläisille ja helsinkiläisiin elintarvikeliikkeisiin. Naapuri, Kauko Kallio, opetti Niilon oksastamaan puita. Omenat pakattiin saunan kuistilla yksittäin lastuvillaan. Talviomenat, Åkeröt, säilytettiin omenakellarissa joulunajan herkutteluhetkiä varten. Isojen puiden välissä kasvoi taimia, joita myytiin kyläläisille. Niilo istutti myös orapihlaja-aidan ja hevoskastanjoita.
QAZ_KUVA_[12842]
QAZ_KUVA_[12842]
Niilolla oli 1930-luvulla valkoinen pässi, joka aina karkasi autotallin takana olleesta kopista ja juoksi vapaana Keskipisteellä. Niilo kuuluu voittaneen pässin Vesikansan maamiesseuran arpajaisissa.
Nummelan vuosinaan Niilolla oli myös ajokoira, mutta Helsingissä hankittiin äreä kettuterrieri Hupi. Kauko Kallio ja Niilo kävivät metsällä eläinlääkäri Petterssonin kanssa.
Niilo rakensi lapsilleen Ritvalle (1934) ja Arille (1937) leikkimökin tontin ylälaitaan. Siellä oli myös kolmen auton talli, vaikkei Hellen perheellä tuolloin ollut autoa. Tallit vuokrattiin.
Eroittajan tallissa olivat ainakin Jaakko Merisen ”rättisitikka”, https://www.nummela.info/asemantie-1-hajaannus-osuusliike-aura/>Osuusliike Auran johtajan, Konsta Revon ja autoilija Kauno Järvensivun autot. Omassa käytössä oli vain verstastila, missä oli Niilon höyläpenkki ja työkalut. Hän oli alunperin ammatiltaan puuseppä, Edvard Hellen vanhin poika. Tilda Lindgrén asui kuolemaansa asti uudessa Eroittajassa, muu perhe vain kesäisin, viikonloppuisin ja koululaisten loma-aikoina.
Tarmokkaan Matilda Lindgrénin elämä muuttui täysin, kun hän halvaantui 1955. Sairaalassa olon jälkeen hän pääsi vielä kotiin, kun tytär Helvi Helle päätti luopua kukkakaupastaan Helsingissä ja palata Nummelaan. Hänen miehensä Niilo Helle oli tuolloin jo aloittanut vaatealan yrityksen saunarakennuksen työtiloissa. Helvi Helle kuoli 1956 aivoinfarktiin kotonaan Nummelassa. Matilda Lindgrén kuoli 1957.
Martti Salenius rakensi kolmannen talon Niilo Hellelle ja hänen uudelle puolisolleen Elselle Huhdanmäen laelle. Niilo kuoli 1980 ja Else 1997.
Helvin ja Niilon poika Ari jäi perheineen asumaan Eroittajan omakotitaloon, jonka suuressa olohuoneessa Anna-Liisa Helle, o.s. Räikkönen perheen lasten Annen, Tuulan ja Petrin vartuttua avasi 1974 Askarteluaitta- liikkeensä.
Eroittajan tontin uusinta liiketaloa rakennettaessa purettiin ensin vain saunarakennus ja Askarteluaittaa pidettiin omakotitalossa, kunnes uusi rakennus valmistui 1979. Sitten vanha talo purettiin. Vanhasta pihasta on jäljellä vain entisen pääoven luona kasvanut mänty ja alapihalla yksi huonokuntoinen omenapuu.