QAZ_KUVA_[UUSIKUVAOTETTAVA]

Vihdintien varrella oleva Vauriolan tontti on lohkottu 1957 Tuusan tilasta. Käynti tontille oli tuolloin Vihdintieltä, mutta nyt tontilla olevalle kerrostalolle kuljetaan Loiskaajantien kautta.

Autopeltiseppä Tuomo Vikman rakennutti tontille 1957-1958 tilavan asuinrakennuksen, jonka alakertaan tulivat tilat myös autojen korjausverstaalle. Vikmanin perhe muutti omaan taloon Tuomon lapsuuden kotitalosta Taasolasta.

Tuomo Vikmanilla (1928 Vihti) ja hänen  vaimollaan Martalla, o.s. Siipo (1923) oli kuusi lasta: Reijo (1950), Ritva (1952), Seppo (1953), Seija (1955), Sirpa (1957) ja Matti (1958).

/><figcaption class=wp-element-captionPerhekuvassa ylärivissä vasemmalta Ritva, Seppo, Seija ja Reijo. Alarivissä Matti, äiti Martta , isä Tuomo ja Sirpa. Kuva: Vikmanin perheen kokoelma

Rakennusmestari Erkki Salenius laati puurunkoisen rakennuksen piirustukset. Eristeenä talossa oli puru sekä ns. kutteripuru. Ulkopuolella oli vinolaudoitus, sen päällä Toja-levy eristeenä ja vaaleanharmaa roiskerappaus. Sokkeli oli betonia, joka maalattiin harmaaksi. Asuinosa tehtiin puusta ja katto pellistä, jota ei tarvinnut koskaan korjata. Se ainoastaan maalattiin joitakin kertoja vuosien varrella.

Sisäänkäynti oli Vihdintien puoleisesta sivusta. Ensin oli tuulikaappi, josta oli ovi suurempaan eteiseen. Eteistilan päädystä johti ovi pikkukammariin, tyttöjen huoneeseen. Viereisellä seinällä oli ovi olohuoneeseen, jossa perheen pojat nukkuivat ensimmäiset vuodet. Seuraavana oli pieni vessa ja sen jälkeen ovi tilavaan keittiöön, josta oli kulku vanhempien makuuhuoneeseen. Siitä tehtiin myöhemmin TV-huone. Telkkari tuli taloon 1960 ja katsojia riitti.
Eteisen toiselta pitkältä sivulta oli käynti rakennuksen alakertaan ja yläkertaan. Yläkertaan valmistui myöhemmin vanhempien makuuhuone ja poikien huone.
Huoneet oli pääosin tapetoitu, lattiat olivat eri materiaaleista. Keittiössä oli Linoleum- laatat. Hella toimi ensin kaasulla ennen kuin koko keittiö uusittiin. Silloin saatiin sähköhella, jääkaappi, pakastin ja astianpesukone.

Alakerran seinät, lattia ja katto valettiin betonista n. 25 cm:n  paksuisiksi.
Pannuhuoneelle tehtiin syvennys kattilaa varten. Taloon
tuli lämmitykseksi ns. vapaakiertojärjestelmä. Patterien ja vesiputkien  oli
oltava oikeassa asennossa, muuten lämmitetty vesi ei liikkunut. Alussa
käytettiin koksibrikettejä ja puuta, sitten oli käytössä öljypoltin. Myöhemmin mukaan lisättiin kiertovesipumppu.

Alakerrassa oli eteinen, josta mentiin saunaan. Myöhemmin saunan viereen tehtiin suihkutila. Kellari sijaitsi rappusten alla. Pari askelmaa alaspäin oli verstas sekä lämmityshuone, joka muutettiin myöhemmin takkahuoneeksi.

Työtilassa, kuten myös pannuhuoneessa oli muutama ikkuna. Työtilasta pääsi metallisen palo-oven kautta tilaan, josta pääsi saunaan ja pesuhuoneeseen, sekä alatasoon, johon betoniset ns. kierreportaat johtivat. Sauna ja pesutilat uusittiin joitakin kertoja.

Tuomo Vikman korjaili autoja alakerran tilassa, johon mahtui yksi auto kerrallaan.
Yöksi saatiin toinen auto sisään. Pääosin autot olivat kolarissa vaurioituneita. Autojen maalaukset teetettiin muualla, lähinnä Ojakkalassa. Tuomo hankki paljon erikoistyökaluja, joita kolarikorjaus vaati. Tuomo käytti yrityksestään nimeä Vikmanin autokorjaamo.

1960-luvulla  rakennettiin alapihalle kahden auton kylmä tallirakennus, joka toimi varastona ja Tuomon oman auton tallina. Nimitys  ”alapiha” johtui siitä, että tontti laskeutui Vihdintieltä, jossa liittymä oli, alaspäin kohti nyk. Kuoppanummen koulua. Pohjakerros oli tällainen 1957-1970.