As.Oy Vanha-Seppä Vanha-Sepäntien puolelta. Kuvannut Mikko Yli-Rosti vuonna 2008.
Päivärinta- nimiselle palstalle 1900-luvun alussa rakennettuun taloon muutti nykyisen Huhdanmäentien toiselta puolelta, Kaunissaaresta, Anton August Pircklén (1870 Vihti, Torhola, Hurri) perheineen. Kauppakirja Antonin vaimon Aina Augustan (1873 Vihti, Härköilä) vanhempien, Yli-Rostin tilan omistajien, August Viktor ja Klaara Vilhelmiina, o.s. Salenius Lindgrenin kanssa on allekirjoitettu 1901.
Antonilla ja Ainalla oli neljä lasta, Bertha (1897), Hjalmar (1900), Einar (1904) jaYrjö (1906 – 1907). Aina Augusta kuoli 1909 ja Anton avioitui uudelleen seuraavana vuonna Hilma Aleksandra Seppälän (1890 Hämeen läänin Koski, nyk. Hämeenkoski) kanssa.
Päivärinnan asuinrakennus sijaitsi maantien varressa, noin hehtaarin kokoisen tontin yläpäässä. Tontilla oli ulkorakennukset, kuten navetta ja talli. Tontin alaosassa ns. Pillistöntien, nyk. Vanha-Sepäntien varressa oli riihi, joka myöhemmin siirrettiin Haapaniemen tilalle, mihin Pircklénit muuttivat Päivärinnan tilalta.
Pircklenien jälkeen 1921 Päivärinnan omistajaksi tuli leskimies Juho Kustaa Helenius (1849 Kiikala). Talossa asui myös kuuromykkä Amanda Agatha Gabrielintytär Ylen (1858 Kiikala), joka Juho Heleniuksen kuoltua muutti Nummelasta 1939 ja kuoli Pääkslahdessa 1941. Heleniuksen tytär Fanny (Fanni) Alida (1892 Vihti) sekä hänen puolisonsa Karl (Kalle) Vilhelm Malmstedt (1888 Lohja) muuttivat jo 1920 luvulla Päivärintaan. Heillä oli poika Arvo Selim (1911 Vihti).
Tontilla oli kaksi kaivoa vanhan kuusiaidan vieressä ja uusi alhaalla pellolla.
Tontin alaosassa oli sauna, jonka päälle Fannyn veli Viljami Helenius myöhemmin rakensi kahden huoneen asunnon. Malmstedtien Arvo-poika kutsui uudisrakennusta Turhalaksi, siis turhaan tehdyksi. Fanny ja Kalle, eivät myöskään Mirja ja Arvo, muuttaneet milloinkaan tähän taloon, jonka virallinen nimi oli Pirkkola.
Malmstedtien saunassa kävivät kylpemässä myös tien toisella puolella Huhtamäessä asuneet Ekströmit. Perheiden nuoret solmivat myöhemmin keskenään avioliiton. Myös Peltolassa asuneet Paleniukset ja neiti Vuoristo saunoivat Malmstedtilla. Mirjan ja Arvon tyttärillä oli tuolloin tärkeä tehtävä käydä viemässä ”saunatietoa”. Palkkioksi he saivat mm. pumpernikkeliä tai karkkia. Mirja Malmstedt pesi saunalla Vuoriston neidin pyykit. Tästä kiitokseksi neiti Vuoristo osti lingon, jotta pyykkiä ei sitten enää tarvinnut kiertää käsin kuivaksi. Pirkko-tytär puolestaan hoiti Vuoriston kauppa- ym. asioita. Joskus hän kävi Vuoriston kanssa taksilla Pisteellä ostoksilla.
Päivärinnan talossa oli kaksi asuntoa, kummassakin iso huone ja keittiö. 1942 asti toisessa asunnossa oli vuokralaisia. Arvon avioiduttua Päivärinnasta tuli myös nuorenparin koti. Talossa oli yksi ulko-ovi sisäpihan puolella ja eteisestä kuljettiin molempiin asuntoihin. Vuokralaisten asunto oli alarinteen puolella.
Päivärinnassa oli avoullakko. Siellä säilytettiin isoa kanteletta. Kun Irma Muuraiskangas, o.s. Kuorikoski meni kerran vintille, osui hänen kätensä sen kieliin. Äänet saivat tytön tulemaan lujaa alas vintiltä.
Kalle Malmstedtin aikana taloon saatiin vesijohto ja viemäri. Sisävessaa ei talossa ollut milloinkaan.
Päivärinnan 1948 rakennettu ulkorakennus 1960-luvun alussa, kun naapuritontille alettiin rakentaa Kuulan peltisepänliikkeen verstasta. Kuva: Leena Åkermanin kokoelma
Päivärinta 1900-luvun alussa. Kuvassa Anton Pircklénin vanhimmat lapset. Kuvan omistaa Annikki Pircklén.