Härköilän kylän Sepän talon omistaja August Severin Lindgrén ja vaimonsa Matilda Lindgrén, os. Luoma, viljelivät Härköilän kylän Sepän tilaa, mistä isännän terveyden vuoksi joutuivat luopumaan ja ostivat 1920 tämän Keskipisteen laidalla olleen Vesalan talon. August (Akusti) Lindgrénin kuoltua 1922 leskirouva Matilda Lindgrén (o.s. Luoma, ent. Lindroos) jäi taloon lastensa Helvin (myöh. Helle) ja Aarnen (myöh. Laustio) sekä kasvattityttären Rauni Lindroosin (myöh. Kansanaho / Velin) kanssa. Lindgrenien aikana pihalla oli hevostalli ja makasiini, joista myöhemmin kunnostettiin Sähköyhtiölle verstasrakennus.
Vihdin Säästöpankki (perustettu 1919) vuokrasi vuodenvaihteessa 1923-24 Vesalan talosta toimitilat talonomistajalta rouva Matilda Lindgréniltä 750 silloisen markan kuukausivuokralla. Aikaisemmin yhtiön konttori oli ollut kauppias Tainion huvilassa. Kun Tainio halusi korottaa yhtiön vuokran 600 markkaan, päätti johtokunta vuokrata yhtiölle uudet tilat. Talvella 1927 Vihdin Säästöpankki tiedusteli Sähköosakeyhtiöltä mahdollisuutta sijoittaa pankin sivukonttori toistaiseksi sähköyhtiön yhteyteen. Sähköyhtiön kirjanpitäjä, luutnantti Yrjö Forsberg tulisi toimimaan sivutoimisesti myös Säästöpankin konttorinhoitajana. Johtokunta suostui tähän sillä edellytyksellä, että yhtiön työt eivät kärsisi järjestelystä. Säästöpankki otti osaa vuokriin ja lämmityskuluihin 300 markalla kuukaudessa.
Luonnos Vihdin Sähköyhtiön uudeksi toimitaloksi Nummelan Keskipisteelle hyväksyttiin ja heinäkuussa 1964 saatiin lääninhallituksen poikkeuslupa 455 m2 suuruiselle asuin- ja liiketalolle. Harjannostajaiset olivat tammikuussa 1965. Virallisesti talo otettiin vastaan syyskuussa 1965. Tämän rakennuksen sekä betonisen nyt puretun varaston urakoitsijana toimi Teräskiila Oy Hyvinkäältä.
Keväällä 1965 saatiin käyttöön 800 m2 suuruinen verstas- ja varastorakennus, missä oli myös työnjohdon ja sosiaalisten tarpeiden vaatimat tilat sekä autotallitiloja.
Vanha liiketalo purettiin uuden valmistuttua. Samoin oli määrä tapahtua vuoden 1970 loppuun mennessä kiinteistö Kukolle.
1969 yhtiö osti naapurissa sijaitsevan ns. Seuratalo-kiinteistön, kaksi Joukola-nimistä tilaa yhteispinta-alaltaan 10 700 m2. Yhdistämällä Joukola ja Joukola I,
Runolinna, Omapohja, Vesala ja Kukko-nimiset kiinteistöt muodostettiin Sähkötalo 3:255 niminen tila, johon 1972 yhdistettiin J. Laakson perikunnalta ostettu Omapohja II. Yhtiö sai näin haltuunsa Nummelan keskustassa koko kiilan, joka rajoittui Valtion Rautateiden alueeseen ja Vihdintiehen.
Vihdin Sähkö Oy:n vanha toimitalo Vesala pihanpuolelta. Kuvan omistaa Jussi Saarinen.
Vihdin Sähkö Oy osti Osuusliike Auralta sen entisen maatalousmyymälän, joka jo ennen Auran perustamista oli toiminut Vihdin Maanviljelijäin kauppa Oy:n myymälärakennuksena. Pihan autotallirakennukseen siirtyi verstas, missä huollettiin Sähköyhtiön autot. Lauri Långströmin autokorjaamosta siirtyi 1966 Sähköyhtiön autokorjaajaksi Taisto Virta, joka oli eläkkeelle asti (1987) yhtiön palveluksessa.
Nummelan Seuratalo, loppuaikoinaan Joukolaksi kutsuttu hirsirakennus, toimi yhtiön asentajien tilapäisenä majoitustilana ja mm. elokuvateatterina. Osuuspankki osti Joukolan tontin 1980. Seuratalo annettiin urheiluseura Nummelan Tarmon purettavaksi.
Vihdin Sähkön 1965 valmistuneen toimitalon kolmannessa kerroksessa oli alunperin viisi henkilökunnan asuntoa.
Sähköyhtiön myymälästä johtivat kierreportaat alas myymälän varastoon ja ylös toimistotiloihin. Keskikerros oli Sähköyhtiön toimistona. Kellaritasossa oli yhtiön arkisto. Pohjakerroksen rautatien puoleisessa päädyssä oli kokous- eli kerhohuone.
Alakerrassa olivat myös talon lämmityslaitteet yms. tekniset tilat. Siellä olivat myös yläkerroksen asuntojen kellari- ja varastotilat, sekä neljän asunnon yhteinen sauna. Toimitusjohtajan asunnossa kolmannessa kerroksessa oli oma sauna.