Nummelan Palloseura on perustettu 1964 palloilulajien erikoisseuraksi. Seuran toiminnassa oli alkuaikoina useita eri lajeja mm. jääkiekko, jalkapallo, lentopallo, koripallo, tennis ja maahockey. Ajan saatossa valtaosalle näistä lajeista on perustettu oma lajin erikoisseura.
Nummelan Palloseura – Yleisseurasta jalkapalloseuraksi
1964-2024
Nummelan Palloseuran perustava kokous pidettiin Nummelan Tuotanto Oy:n (nykyisen Martelan) ruokalassa 15 henkilön läsnä ollessa lokakuun 14 pnä 1964. Suomen Jalkapalloliittoon NuPS liittyi keväällä 1965. Seuran jäsenmäärä oli ensimmäisenä toimintakautena 65.
Perustavassa kokouksessa NuPS:n tarkoitukseksi kirjattiin ”edistää ja kohottaa palloiluharrastusta toiminta-alueellaan, innostaa jäseniään ja muitakin henkilöitä toimimaan seuran päämäärien hyväksi, sekä työskennellä oikean urheiluhengen juurruttamiseksi jäsenistöönsä. Tarkoituksensa toteuttamiseksi seura järjestää palloiluharjoituksia, ottaa osaa sarjakilpailuihin sekä järjestää juhlia ja kursseja.”
NuPS:n varsinainen urheilutoiminta sai alkunsa jääkiekosta. Jääkiekon kukoistusaika NuPS:ssa oli 1980-luvulla. Miehet pelasivat edelleen III divisioonassa ja sijoitus oli parhaimmillaan kolmas. Kotiottelut olivat suurta kansanjuhlaa, kun Kuoppanummen kaukalon laidoilla oli parhaimmillaan kotijoukkueen kannustajia lähes puolisentuhattakin henkeä. Nummelassa olikin tuolloin Uudenmaan suurimmat katsojaluvut luonnonjääsarjan jääkiekko-otteluissa. Jääkiekkoilijat pelasivat hyvin yleisesti kesällä jalkapalloa tai maahockeytä yleensä NuPS:n joukkueessa.
Lokakuussa 1994 NuPS ilmoitti Jääkiekkoliitolle jääkiekkotoiminnan päättymisestä (toistaiseksi) NuPS:ssa. Jääkiekko aloitti toimintansa uudelleen syksyllä 1995 tekojään valmistuttua. Junioreita ilmoittautui runsaasti joukkueisiin ja innostus jääkiekkoa kohtaan oli suuri. Miesjoukkue aloitti III-divisioonassa.
Vuonna 1996 jääkiekkotoiminta eriytyi Nummelan Palloseurasta, kun 4.7.1996 perustettiin NuPS Hockey r.y. Talvikauden 1996-97 sarjat aloitettiin jo NuPS Hockey r.y:n nimissä. Syynä eriytymiseen oli se, että vuoden 1996 aikana Nummelaan Kuoppanummen kentälle valmistui edellisenä vuonna rakennetun tekojään päälle halli ”Esbecon Areena”, mikä mahdollisti tehokkaan jääkiekkotoiminnan harjoittamisen Vihdissä
Vuonna 1972 NuPS:n jääkiekkoilijat Matti Talaslahden johtamana ”improvisoivat” joukkueen TUK:n maahockeyturnaukseen. Menestyksen innoittamana lähdettiin seuraavana vuonna 1973 mukaan sarjoihin ja joukkue nousi heti mestaruussarjaan. Tämä visiitti jäi kuitenkin ranskalaiseksi ja joukkue käväisikin uudelleen ottamassa vauhtia sarjaa alempaa. Mestaruussarjassa pelattiin jälleen 1976. Maahockeyn ”historia” NuPS:ssa päättyi vuoteen 1995. Syitä olivat pelaajien vähäisyys sekä se, että Nummelaan saatiin tekojää, jolloin harjoittelukausi jäällä piteni eikä maahockeyta enää tarvittu jääkiekon kesäharjoituslajina, joksi se oli aikanaan kehittynyt.
Lentopallo kuului NuPS:n lajivalikoimaan seuran perustamisesta lähtien. Parhaimmillaan kunnallisiin sarjoihin osallistui 1970-luvun alkupuolella jopa viisi joukkuetta. Lentopallon taantuminen NuPS:ssa alkoi 1970-luvun loppuvuosina. 1982 todettiin, että lentopallotoiminnan jatkaminen NuPS:ssa ei ole enää tarkoituksenmukaista, koska harrastajille oli mahdollista jatkaa omaa lajiaan muiden silloisten seurojen riveissä (mm. ViPa ja Isku). Myöhemmin lentopalloilijat perustivat Vihtiin oman erikoisseuransa ViLePa, minkä kasvatteja pelasi jopa maajoukkuetasollakin.
Tennis otettiin NuPS:n ohjelmaan vuonna 1977. Toiminnan vakiinnuttua ja harjoitusolosuhteiden parannuttua tennishallien rakentamisen myötä tenniksen harrastajat erosivat NuPS:sta Eero Praudan johdolla omaksi erikoisseurakseen (Vihti Tennis r.y.) vuonna 1986.
Vuosina 1969-71 saatiin kokoon NuPS:n koripallojoukkue, mikä osallistui piirin sarjaan. Joukkueessa oli muitakin lupaavia pelaajia, mutta työkiireet ja muut esteet rajoittivat heidänkin osallistumistaan niin, että vuonna 1971 koripallo päätettiin siirtää toistaiseksi hyllylle. Pöytätenniksessä järjestettiin parin vuoden toiminnan jälkeen sarja vuonna 1968. Ottelut pelattiin Joukolan parvella. Kun tämä pelipaikka menetettiin, laji nukahti jälleen. Samalla kun lopetettiin lentopallo vuonna 1981, päätettiin kokeilla sen tilalla squashia. Mainittavaa toimintaa ei kuitenkaan tuolloin syntynyt ja laji unohdettiin seuraavana vuonna.
Vuoden 1965 NuPS.n omaisuusluettelossa oli jääkiekkovarusteiden lisäksi viisitoista jalkapalloa. Nämä riittivätkin, kun NuPS:n edustusjalkapalloilu oli 1960-luvulla pääasiassa miesten (IV div) sekä B- ja C-junioreiden varassa. Nummelan Palloseuran kasvu on ollut sidoksissa Vihdin kunnan väestön kasvuun. Niinpä jalkapallonkin määrällinen kasvu alkoi selvänä 1970-luvulla. Kenttinä käytettiin Kuoppanummen urheilukenttää ja hiekkakenttää (nykyisten jäähallien paikalla). Lisäksi oli käytössä kirkonkylän nurmi- ja hiekkakentät. Talviharjoittelu oli vähäistä. Miesten joukkue kävi kerran viikossa Eerikkilän hallissa ja reissuun kului koko ilta. Juniorit harjoittelivat Nummelan Yläasteen salissa ”karvapalloilla”. 1980-luvulla valmistui uimahallin viereen jalkapallolle pyhitetty nurmikenttä. Sen ansiosta junnujoukkueet järjestivät kesäisin lukuisia ”nurmiturnauksia”, joihin pääkaupunkiseudun joukkueet tulivat mielellään.
Parhaimmillaan pelaajamäärä lisääntyi vuosittain parinkertaiseksi. Jäähallin tulon myötä Kuoppanummen hiekkakentän tilalle rakennettiin Ratapuistoon hiekkakenttä, jota aurattiin jalkapallon talviharjoittelua varten. Kenttä oli usein melkoinen jäätikkö, mutta nappiksiin asennettujen nastojen avulla pelaaminen ja harjoittelu jotenkin onnistui. Muijalaan valmistui 1990-luvulla kylmä hiekkapohjainen kuplahalli. Karkkilassa ja Veikkolassa otettiin käyttöön vanhat teollisuushallit, joiden lattialle oli levitetty hiekkaa. NuPS:n joukkueetkin varasivat näistä halleista vuoroja talviharjoitteluun. Kun toiminta laajeni 1990-luvun mittoihin, niin todettiin, että seuran kaikkien juoksevien tehtävien hoitaminen ei enää oikein onnistunut seuran puheenjohtajan ja sihteerin toimesta. NuPS:lle palkattiin ensimmäinen toiminnanjohtaja syksystä 1997 lähtien. Vuonna 1998 ViPa ja NuPS suunnittelivat kuplahallia Hiidenkirnun pesäpallokentän hiekkatekonurmen päälle, mutta hanke ei edennyt. Vihdin Jäähalli Oy rakensi v. 2000 teräsrunkoisen kaksoispressuhallin (35 x 70 m) Esbecon Areenan viereen. Elnova-halliin tuli rouhetekonurmikenttä jalkapallolle ja juoksurata yleisurheilulle. Yleisurheilijat jäivät pois ensimmäisen talven jälkeen, mutta Nordea-halliksi muuttunut halli toimi hyvin talviharjoittelupaikkana. Ratapuiston hiekkakentän päälle asennettiin rouhetekonurmi, joka pidensi kautta keväällä ja syksyllä.
Kun NuPS:n toiminta edelleen kasvoi tyttöjalkapallon kasvun myötä, Nordea-halli jäi liian pieneksi. Vuonna 2009 Vihdin Jäähalli Oy rakensi Ratapuistoon kuplahallin, joka pystytettiin syksyisin Ratapuiston tekonurmikentän päälle ja purettiin keväisin. Pystytys- ja purkutalkoisiin tarvittiin viikonlopuksi n. 50 henkeä, joten se oli seuralle aikamoinen ponnistus. Toisaalta motivaatio oli hyvä, sillä syksyllä tarvittiin talviharjoittelupaikkaa ja keväällä taas haluttiin päästä ulos tekonurmikentälle. Kuplahalli toimi hyvin niin kauan kuin se pysyi pystyssä, mutta se ehti tulla alas viisi kertaa kymmenen vuoden kuluessa ja kaksi kertaa talviharjoittelukausi keskeytyi kokonaan hallin rikkoutumiseen talvella.
V. 2020 alussa otettiin käyttöön Pajuniityssä Ratapuiston kuplahallin korvannut Aura Light Certos Areena, joka tarjoaa NuPS:lle erinomaiset olosuhteet talviharjoittelulle ja -turnauksille. Korona-pandemia sotki hallin alkuvaiheita, mutta sen jälkeen se on osaltaan auttanut NuPS:a kasvamaan entistä suuremmaksi. Harrastajamäärä on kaksinkertaistunut vuosien 2014 ja 2022 välillä. Samalla päätoimisten ihmisten määrä on kasvanut nollasta seitsemään. Harrastajia tällä hetkellä on noin 1000. Kovaa harrastajien määrän kasvua selittänee Vihdin väestönkasvun lisäksi olosuhteiden vahva kehitys (tekonurmet sekä palloiluhalli) sekä seuran vahva yhteiskunnallinen työ. Seura on etsinyt aktiivisesti kumppaneita monipuoliseen työhönsä. Kumppaneiden rahoituksen avulla seura on tehnyt viime vuosina paljon työtä päivä päiväkotilaisten, koululaisten, työikäisten ja vanhusten liikuttamiseen jalkapallon ulkopuolella. Olemme tällä hetkellä ehdoton edelläkävijä Suomessa yhteiskuntavastuullisessa toiminnassa. Myös monet erilaiset kehittämisprojektit jalkapallon puolella ovat auttaneet kasvun saavuttamisessa. Tallaisiä tekijöitä ovat mm. perhefutis, jalkapallokoulut, yhteistyö Stoken kanssa, nuorten valmentajien akatemia, vahva panostus valmentajakoulutukseen jne.
Miesten molemmat joukkueet ovat varmistaneet nousunsa pykälää kovempiin sarjoihin, eli uudet sarjat ovat ensi kaudella 3 ja 4.divisioona. Myös naisjoukkueen nousu on vielä tätä kirjoittaessa mahdollinen. Seura panostaa paljon tällä hetkellä junioreiden määrään ja laatuun. Seuralla on kolme päätoimista valmennuspäällikköä, joiden tehtävä on vastata valmentajien koulutuksesta ja sitä kautta pelaajien kehittymisestä. Seura järjestää tällä hetkellä myös paljon lisäharjoittelumahdollisuuksia erilaisten talenttiryhmien kautta. ’
UEFA on tuonut jäsenmailleen ja sen seuroille työkalun, jolla mitataan jalkapallon vaikutusta yhteiskunnalle. Nummelan Palloseuran koko toiminnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus vuonna 2021 oli 8 500 000€! Teemme erittäin merkityksellistä työtä koko vihtiläisen yhteiskunnan eteen.
Perusasiat seurassa ovat kuitenkin pysyneet samana reilun 50 vuotta. Uuden strategiamme mukaisesti olemme ”Enemmän kuin urheiluseura” ja palvelulupauksemme kuuluu ”iloa ja hyvinvointia yhdessä liikkumalla. Arvomme ovat ilo, yhteisöllisyys ja vastuullisuus. Tavoittelemme edelleen harrastajien määrän kasvua, kilpailullisen toiminnan kehittämistä sekä vahvaa yhteiskunnallista edelläkävijyyttä. Seura pyrkii tarjoamaan edelleen kaikille halukkaille mahdollisuuden tulla erittäin matalalla kynnyksellä mukaan NuPS-perheeseen!
Teksti Markku Tammirinne/Matti Harju
Nummelan Palloseuran toimihenkilöt 1964-2014
Nummelan Palloseuran toimihenkilöt 1964-2014
| NuPS puh.johtaja | NuPS varapj. | NuPS rahastonh. | NuPS sihteeri | vuosi |
| Simo Kovelo | 1964 | |||
| Simo Kovelo | Reijo Korpivaara | Matti Rinne | Reijo Korpivaara | 1965 |
| Simo Kovelo | Reijo Korpivaara | Matti Rinne | Erkki Haapaniemi | 1966 |
| Simo Kovelo | Reijo Korpivaara | Juhani Toukola | Erkki Haapaniemi | 1967 |
| Simo Kovelo | Kalevi Jokirinne | Juhani Toukola | Erkki Haapaniemi | 1968 |
| Kalevi Jokirinne | Jyrki Helle | Erkki Haapaniemi | 1969 | |
| Kalevi Jokirinne | Jyrki Helle | Leena Jokirinne | Erkki Haapaniemi | 1970 |
| Kalevi Jokirinne | Jyrki Helle | Leena Jokirinne | Erkki Haapaniemi | 1971 |
| Kalevi Jokirinne | Raimo Pilvi | Leena Jokirinne | Erkki Haapaniemi | 1972 |
| Kalevi Jokirinne | Raimo Pilvi | Leena Jokirinne | Erkki Haapaniemi | 1973 |
| Kalevi Jokirinne | Raimo Pilvi | Leena Jokirinne | Erkki Haapaniemi | 1974 |
| Kalevi Jokirinne | Raimo Pilvi | Leena Jokirinne | Erkki Haapaniemi | 1975 |
| Kalevi Jokirinne | Raimo Pilvi | Leena Jokirinne | Erkki Haapaniemi | 1976 |
| Harri Saksa | Raimo Pilvi | Leena Jokirinne | Erkki Haapaniemi | 1977 |
| Harri Saksa | Raimo Pilvi | Leena Jokirinne | Erkki Haapaniemi | 1978 |
| Harri Saksa | Raimo Pilvi | Leena Jokirinne | Erkki Haapaniemi | 1979 |
| Kalevi Jokirinne | Raimo Pilvi | Aarre Pirskanen | Erkki Haapaniemi | 1980 |
| Kalevi Jokirinne | Raimo Pilvi | K.Flinkman | Tuula Saarinen | 1981 |
| Reino Niemimaa | Raimo Pilvi | Tuula Saarinen | 1982 | |
| Reino Niemimaa | Raimo Pilvi | Tuula Saarinen | 1983 | |
| Reino Niemimaa | Harry Ek | Tuula Saarinen | 1984 | |
| Reino Niemimaa | Aarre Toivonen | Tuula Saarinen | 1985 | |
| Reino Niemimaa | Jyrki Ritvala | Tuula Saarinen | 1986 | |
| Reino Niemimaa | Peter Stenius | Tuula Saarinen | 1987 | |
| Reino Niemimaa | Timo Haaparanta | Tuula Saarinen | 1988 | |
| Reino Niemimaa | Timo Haaparanta | Ulla-Maija Laakso | 1989 | |
| Reino Niemimaa | Markku Tammirinne | Ulla-Maija Laakso | 1990 | |
| Markku Tammirinne | Jarmo Haataja | Ulla-Maija Laakso | 1991 | |
| Vesa Valtonen | Jarmo Haataja | Ulla-Maija Laakso | 1992 | |
| Vesa Valtonen | Markku Tammirinne | Ulla-Maija Laakso | 1993 | |
| Vesa Lappalainen | Markku Tammirinne | Ulla-Maija Laakso | 1994 | |
| Vesa Lappalainen | Markku Tammirinne | Paula Korkiakoski | 1995 | |
| Markku Tammirinne | Nils Siven | Toiminnanjohtaja | Paula Korkiakoski | 1996 |
| Markku Tammirinne | Matti Harju | Kari Hakkarainen | 1997 | |
| Markku Tammirinne | Matti Harju | Kari Hakkarainen | 1998 | |
| Markku Tammirinne | Matti Harju | Kari Hakkarainen | 1999 | |
| Markku Tammirinne | Pekka Rantanen | 2000 | ||
| Jarmo Töyräs | Rikke Limnell | 2001 | ||
| Jarmo Töyräs | Rikke Limnell | 2002 | ||
| Jarmo Töyräs | Rikke Limnell | 2003 | ||
| Jarmo Töyräs | Rikke Limnell | 2004 | ||
| Jarmo Töyräs | Rikke Limnell | 2005 | ||
| Jarmo Töyräs | Riitta Koskinen | 2006 | ||
| Ville Kiuru | Riitta Koskinen | Urheilitoimenjohtaja | 2007 | |
| Ville Kiuru | Petteri Pulkkinen | 2008 | ||
| Ville Kiuru | Petteri Pulkkinen | 2009 | ||
| Ville Kiuru | Petteri Pulkkinen | 2010 | ||
| Ville Kiuru | Junioripäällikkö | Petteri Pulkkinen | 2011 | |
| Ville Kiuru | Jukka Kesälä | 2012 | ||
| Nina Åberg | Jukka Kesälä | Timo Tuomi | 2013 | |
| Nina Åberg | Timo Tuomi | 2014 | ||
| Jaoston pj. | Jaoston pj. | Jaoston pj. | Jaoston pj. | Vuosi |
| Jalkapallo | Jääkiekko | Maahockey | Lentopallo/m | |
| Joel Ståhl | 1964 | |||
| Leo Einesalo | Tauno Laine | 1965 | ||
| Leo Einesalo | Arto Jokisuu | Tauno Laine | 1966 | |
| 1967 | ||||
| Kalevi Jokirinne | Jorma Liusvaara | Jyrki Helle | 1968 | |
| Kalevi Jokirinne | Jorma Liusvaara | Jyrki Helle | 1969 | |
| Timo Ahokas | Arto Jokisuu | Jyrki Helle | 1970 | |
| Timo Ahokas | Rauno Laaksonen | Tapani Helenius | 1971 | |
| Timo Ahokas | Rauno Laaksonen | Tapani Helenius | 1972 | |
| 1973 | ||||
| Mikko Pulkkinen | Pekka Johansson | Matti Talaslahti | Tauno Rautajärvi | 1974 |
| Erkki Nykänen | Matti Talaslahti | Tauno Rautajärvi | 1975 | |
| Jouko Ahvenainen | Matti Talaslahti | Kimmo Larinoja | 1976 | |
| Erkki Nykänen | Kimmo Salenius | Erkki Haapaniemi | Marja-Liisa Vaajoki | 1977 |
| Kimmo Larinoja | 1978 | |||
| Esko Eloranta | Kimmo Salenius | Seppo Vilen | Marja-Liisa Vaajoki | 1979 |
| Harri Saksa | Kimmo Salenius | Seppo Reiskanen | Marja-Liisa Vaajoki | 1980 |
| Reino Niemimaa | Seppo Reiskanen | Asko Rehnström | Merja Hellgren | 1981 |
| Harry Ek | Seppo Reiskanen | Esko Kuhmonen | 1982 | |
| Harry Ek | Seppo Reiskanen | Esko Kuhmonen | 1983 | |
| Harry Ek | Seppo Reiskanen | 1984 | ||
| Aarre Toivonen | Seppo Reiskanen | 1985 | ||
| Jyrki Ritvala | Seppo Reiskanen | 1986 | ||
| Jyrki Ritvala | Kimmo Salenius | 1987 | ||
| Markku Tammirinne | Kimmo Salenius | 1988 | ||
| Markku Tammirinne | Kimmo Salenius | 1989 | ||
| Markku Tammirinne | Krister Johansson | 1990 | ||
| Jarmo Haataja | Krister Johansson | 1991 | ||
| Jarmo Haataja | Krister Johansson | 1992 | ||
| Markku Tammirinne | Janne Laakso | 1993 | ||
| Markku Tammirinne | Janne Laakso | Nils Siven | 1994 | |
| Markku Tammirinne | Janne Laakso | Nils Siven | 1995 | |
| Markku Tammirinne | 4.7 NuPS Hockey perustettiin | 1996 |